Posti toi parikin pakettikorttia, viime viikolla jo.
Maanantaina lähdettiin sitten Hailuodon kirkonkylään noutamaan niitä. Matkaa on reilu 15 km ja tie osittain jäinen. Vastaan tuli tosin hiekoittaja, hyvä hyvä. Päivä ei oikeastaan valjennut; vesisade heitteli osaltaan hämäryyttä. Aurinko nousi 10.22 ja laski jo kahdelta. Ei näkynyt vilaustakaan auringosta.
Otin muutamia kuvia kylältä. Kirkkaampiakin kuvia olen kesävalossa ottanut; menkööt nuo tämänpäiväiset vuoden pimeimpien päivien kuvaajina.
Kirkonkylä on nauhamaisena päätien varressa, sanotaan kylätaajaman muodostuneen muinaisen rantaviivan partaille.
Vanhimmalle asuintienoolle rakennettiin ensimmäinen kirkko jo 1620-luvulla. Hailuodon seurakunta itsenäistyi historiakirjojenmukaan jo 1587, silloisesta Salon/Saloisten emäpitäjästä. Ensimmäisenä pappina mainitaan Tuomas Laurinpoika Paldanius, 1600-luvun taitteeseen asti.
Vanha kirkko oli Suomen vanhin puukirkko, kunnes se paloi elokuussa 1968. Ei tiedetä mistä syttyi. Merkillisesti tuho tapahtui pari viikkoa sen jälkeen kun saatiin tie saaren päästä päähän ja autolauttayhteys mantereelle. Paljon oli ruvennut tulemaan turisteja. Kirkkoherra oli lausunut monesti muistellut sanat "polttaa ne tuon kirkon". Tupakantumppia epäiltiin. Tapulissa tervattuja pintoja, ympäristö rutikuivaa.
Vanhan kirkon pääportaat harmaana joulukuun päivänä. Kesällä "kirkkosalissa" pidetään erilaisia tilaisuuksia.
Tuulikello "uuden" kirkon sisäänkäynnin edessä, palaneen kirkon jyhkeistä nauloista tehty. Olisikohan meren pieksämään puunpalaseen kiinnitetty nuo naulat?
Uusi kirkko valmistui 1972, suunnittelijat Irma ja Matti Aaltonen, rakennettiin paikalla valetuista betonielementeistä. Ikivanhat lakkapääpetäjät muodostavat alttaritaulun; kirkon päätyseinä kokonaan lasista.
Vanhan kirkon palon kerrotaan alkaneen tapulista; tämä betonitapuli ei pala.
Mitä muuta Hailuodon kylällä on?
Hailuodon koulu, noin 100 oppilasta, ylä- ja alakoulu samoissa tiloissa. Kuntosali, liikuntasali, kirjasto jne.
Onko kauppoja? On kaksi, molemmat ryhmittymät. K-kaupassa Postin nappi katolla! Sinne oltiin menossa.
Postiin! Sähköinen allekirjoitus ja kuittaus, tekniikka pelaa.
Pankki, Hailuodon oma, ei ole aikeissa sulautua mihinkään.
Terveysasema.
Kunnanvirasto ja paloasema.
Paluumatkalla räiskin kuvia lennosta. Hämäriä nekin. Räntäsade paiskoi kaikenlaista tähmää tuulilasiin.
Kylätalo, entinen osuuskaupan myymälä. Taidetta ja lahjatavaroita. Luovon puoji. Galleria.
Nuorisoseuran talo, 1900-luvun alkuvuosilta. Perhejuhlia ym. Kirpputorikin taitaa olla.
Hailuodossa on toki monia kuppiloita ja ravintoloita, matkailuyrityksiä jne. Synkeimmän talviajan ne viettävät hiljaiseloa. Suurin matkailukeskittymä on Marjaniemessä, saaren läntisimmässä päässä. Kirkonkylästä lie matkaa 10 km tai niillä main.
Hämäriä kuvia, itsekin toki ymmärrän. Juhannusyönä näppäilen paremmat! Sittenpä on valoa.
Paluumatkan loppuvaiheet köryyteltiinkin melko pimeässä. Tuli eteen se tyypillinen tilanne Hailuodon päätiellä.
Heiluriliikenne!
Noin kerran tunnissa rallia kylältä lauttarantaan ja mantereelta tulijat päinvastaiseen suuntaan. Hailuodon lauttoihin mahtuu kerralla noin 50 henkilöautoa. Pimeällä kapealla tiellä sellainen jono vastaantulijoita on melko rasittava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti