Translate

maanantai 27. heinäkuuta 2020

Tsinnia, oppineidenkukka


Minulla on kaksi suosikkia kesäkukiksi; malvikki ja tsinnia.
Varsinkin tsinnian taimikasvatus on jännittävää puuhaa. Kun yritän laittaa ne mahdollisimman aikaisin kasvamaan, että kukintakin joutuisi jo alkukesällä, on pimeinä kevättalven päivinä kauhua ilmassa. Tuleeko noista ruipeloista mitään. Vartta kasvavat mutta rentoina lamoavat ja kaatuilevat.

Mutta kun pääsevät ulos , vaikkapa seinustalle ruukuissaan, alkavat vahvistua. Vielä oli hallaöitä toukokuussakin, joten tällainen viritelmä pakkasharsolle. Tässä malvikit rotevampia, tsinniat taustalla nuo kuikelot.


Kesän mittaan tsinniat palkitsevat kasvattajansa ihmeellisillä kukilla. Merkillinen rakenne, isot kukat, joissa 'osat' ovat selvästi nähtävissä.


Kukkien avautumista on hauska seurata, ensin törröttäviä 'tikkuja', sitten lehahtaa loistavan värinen kukka auki.

Ja kukat kestävät hyvin merituulta, kukkivat kauan. Ihana tsinnia!

keskiviikko 8. heinäkuuta 2020

Vettä, vettä!


Kesäkuu oli kuuma ja kuiva. Kovasti saatiin taistella kasvien kastelun kanssa; etenkin pienet kuusentaimet kamppailivat helteessä henkensä edestä. Kesäkuun 18. satoi jonkun verran, saatiin kerätyksi kasteluvesiä noin 300 litraa. Muutaman kerran pumpattiin pihakaivo tyhjäksi. Vesijohtovettä ei kasteluun käytetty...

Varattiin astioita rännien viereen odottamaan sadetta. Tarkkailtiin monien sääasemien ennustuksia, keskenään ristiriitaisia. Katseltiin taivaalle; missä pilvet!
Mikähän yö se oli kun vihdoin rupesi satamaan, muistelen, että heinäkuun 3. päivä. Sen jälkeen sadetta on tullut joka päivä. Vettä rupesi kertymään. Moneen päivään ei ole tarvinnut kasveja kastella. Sen sijaan piti poistaa kaikki alusastiat ruukkukasveilta, etteivät tukehdu veteen.


Malvan terälehdet sadepisaroissa, saavillinen vielä varalla...!

Mahtaako päivänkakkaran kukka "tykätä huonoa" sateen piiskauksesta?

Sade on tasapuolinen; se kastelee kukat, hyötykasvit, luonnonpöheiköt, kaiken erottelematta. Miten se kirjoittikaan Biblia:"Antaa sateen niin hyville kuin pahoillekin". Kasvien jakaminen hyviin ja pahoihin; rikkaruohoihin ja ihmisen istuttamiin, se on keksitty jaottelu. Ihmisen ymmärtämätöntä ajattelua.

'Rikkaruohot' liljan vieressä saavat myös kastelua sateessa. Kaunis on tuo hiirenvirna, enpä kitke sitä pois. Kunhan keltainen lilja avautuu, sininen sopii siihen rinnalle.

Kimalainen! Kiitos kimalaisista, niitä on tänä kesänä. Vadelmapuskat humisevat kimalais-musiikkia, edes pieni sade ei näitä urheita pölyttäjiä haittaa.

Kimalainen on kiireinen pörriäinen, ei tahdo ehtiä kuvata. Tämäkin riensi kukasta kukkaan tihkusateessa. Lyhyt on kimalaisen kesä, riennettävä on!

 Silti vesilätäköitä ei torpan ympärillä näy. Maaperä oli hyvin kuivaa, sitäpaitsi hietikkoinen piha imaisee sadeveden äkkiä. Hiekkaahan tämä Hailuoto on! - Ja parhainta kesäaikaa vietetään.

torstai 2. heinäkuuta 2020

Satonäkymiä


Heinäkuun alku. Aika tarkastella satotoiveita.


Omenapuut kukkivat runsaasti. Kaatosateita eikä myrskyjä kukinta-aikaan sattunut ja pörriäisiäkin riitti. Toistaiseksi tilanne näyttää hyvältä. Sateita toivotaan nyt!


Vadelmat näyttävät toipuneen toissatalven jänistuhoista, silloinhan pupujussit kalusivat versot 10-senttisiksi tapeiksi. Nyt kukinta on ollut runsasta ja kasvusto rotevaa ja kookasta.


Mustaherukka on luotettava pensas; lähes poikkeuksetta se tuottaa satoa, niin näyttää nytkin.

Tyrnipensaan marjat ovat tässä vaiheessa pieniä ja jyvämäisiä. Niitä on vaikea huomata; kyllä marjoja on kehittymässä!

Karviaisia näyttää uhkaavan lehdensyöjä; vaanii erityisesti alaoksia. Toimenpiteitä tarvitaan.




Viime keväänä istutetuissa mansikoissa on nyt kukkia, vaikka keväällä näyttivät olevan kukatonta lajiketta! Myöhään menee.
Keväällä hankin kokeiltavaksi viiniköynnöksen. Toistaiseksi on menestynyt kohopenkissään. Lieneekö nuo syheröt kukkia???