Perinteisesti Hailuodon kunta on antanut mukavat joululahjat luottamushenkilöilleen, jotka kunnanvaltuustossa, lautakunnissa, valiokunnissa ja jaostoissa ovat olleet päättämässä kunnan asioista. Joululahjat on halauksin ja toivotuksia ojennettu vuoden viimeisessa valtuustonkokouksessa.
Tänä vuonna luottamuselimet ovat toimineet enimmäkseen etänä, verkossa. Niinpä joululahjat tulivatkin take away-periaatteella. Saimme kutsun tulla hakemaan lahjapakettimme paikalliselta Kujanlan tilalta; Kujalan Herkusta. Tila tuottaa lihaa, ja monenlaisia ruokatarvikkeita. Kujala on vanha hailuotolainen maatila, logossa mainitaan vuosiluku 1582. On siinä perinteitä!
Illan hämärissä kävinkin hakemassa lahjani; kotona sitten avattiin ja ihmeteltiin.
Komea valikoima paikallista tuotantoa; ruokaa omalta saarelta. Kujalan karja on limousine-rotua, ellen aivan väärin muista.
Mielenkiintoisia kastikkeita! Entä tervasiirappi; mainitaan sopivan myös jäätelön kanssa. Järeitä aineita.
Lapset järjestivät meille myös jouluisen yhteisen lahjan; jouluaterian take away-periaatteella. Tosin tytär ja vävy toivat sen meille, pitopalvelu Helmen Pirtin jouluaterian, ei tarvinnut hakea.
Ilmoittivat, että tuovat lahjan tiistai-iltana. Vähän koetettiin valmistautua; aikoivat vain pihalle tuoda. Kolattiin tilaa pöydälle, etsittiin tuoleja. Paistoin torttuja, keitin kahvia termospulloon, lämmintä mehua toiseen. Katettiin pöytää, pikkuisen satoi jotain räpäskää.
Mentiin tarjoilun kanssa pihalle odottamaan; mahtaako lautta olla aikataulussa.
Jo näkyi!
Pimeä ilta, vuoden lyhyin päivä. No tavarat juoksutettiin jääkaappiin ja käytiin kahvipöytään. Jotenkin kalsa oli keli.
Kahvi ehkä lämmitti, toivottavasti.
Lahjantuojat lähtivät seuraavalla lautalla takaisin, sanoivat kyllä joulussaunassa lämpenevänsä.
Ja me rupesimme tutkimaan lahjoja.
Herkkua on siinä monenlaista, Helmen Pirtin valmistamaa; alkaen kinkusta kastikkeineen ja päättyen jälkiruokaan.
Salaatteja.
Graavilohta ja joulusilliä.
Leipä ja perinteiset laatikkoherkut. Sinappia.
Eli huomista odotellessa...