Minulla on kaksi suosikkia kesäkukiksi; malvikki ja tsinnia.
Varsinkin tsinnian taimikasvatus on jännittävää puuhaa. Kun yritän laittaa ne mahdollisimman aikaisin kasvamaan, että kukintakin joutuisi jo alkukesällä, on pimeinä kevättalven päivinä kauhua ilmassa. Tuleeko noista ruipeloista mitään. Vartta kasvavat mutta rentoina lamoavat ja kaatuilevat.
Mutta kun pääsevät ulos , vaikkapa seinustalle ruukuissaan, alkavat vahvistua. Vielä oli hallaöitä toukokuussakin, joten tällainen viritelmä pakkasharsolle. Tässä malvikit rotevampia, tsinniat taustalla nuo kuikelot.
Kesän mittaan tsinniat palkitsevat kasvattajansa ihmeellisillä kukilla. Merkillinen rakenne, isot kukat, joissa 'osat' ovat selvästi nähtävissä.
Kukkien avautumista on hauska seurata, ensin törröttäviä 'tikkuja', sitten lehahtaa loistavan värinen kukka auki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti