Ruusu Iisain juuren...

Joulu on perhejuhla. Mekin saimme monena päivänä vieraita; toista ja kolmatta sukupolvea. Muisteltiin entisiä jouluja; erityisesti "pukkeiluja". Takavuosina oli tapana pukeutua joukolla tontuiksi ja pukeiksi ja lähteä lapsiperheitten iloksi. Tai riesaksi. Parhaimmillaan tai pahimmillaan oli 7 yksilön pukisto. Usein oli suunniteltu käsikirjoitus; pukki saattoi tulla esim suoraan Teneriffalta helikopterilla. Asusteet olivat sen mukaisia. Joskus taidettiin hetkittäin olla varsin kaukana joulun varsinaisesta sanomasta.

Joulun jälkeisinä päivinä järjestelin täällä eteisen pakastimeen ruuantähteitä. Huomasin yllättäen, että  viileyteen talvehtimaan viety ruusu oli puhjennut kukkaan.

Tässä eteisessä oli toivotettu joulunviettäjiä tervetulleeksi, heitetty jäähyväisiä. Ilon ja haikeuden vallassa siinä oli hälisty. Kukkaa en ainakaan minä ennemmin huomannut. Hentona se näytti värjöttelevän pakkasaamussa. Lumipeite pihalla ja huurre omenapuussa olivat vain lasiruutujen takana.

Moniakin ajatuksia tuli mieleen. "Laps hankeen hukkuu, unhoittuu" näin laulettiin joululaulussa, jonka kaikki osaamme.

Syytämme markkinavoimia joulun kaupallistumisesta. Kauppaa ei käydä ilman ostajia. Jouluun on toki kerrostunut monia ikivanhoja perinteitä runsaine syömisineen ja kisailuineen. Jos nyt ei toki enää oljilla telmitä, niin yhteinen hauskanpito kuuluu jouluun. Tullaan ikäänkuin lapsiksi jälleen; vanhakin nyt nuortuu kuin lapsi leikkimään...

Ruusua katsellessani muistin myös Vanhan Testamentin ennustuksen Messiaan syntymisestä patriarkka Iisain suvusta. "Vitsa on putkahtava Iisain kannosta", näinhän vanha Biblia 1776 käännöksen mukaan Jesajan profetoinnin ilmaisee.

Saksalainen jouluvirsi 1500-luvulta nimittää Iisain "kantoa" ruusuksi. "On ruusu Iisain juuren nyt kukkaan puhjennut".

Suomalaisessakin virsikirjassa tuo ruusulaulu on. Siinä on herkkä kertosäe: "Tuo kukka suloinen / valaisee talviyötä / keskellä pakkasen."

Niinpähän valaisi meidänkin jouluyötä, ruusu yksikseen ulkoeteisen viileydessä. Vasta joulun jäkeen sen huomasin.