Ei silti, uutisia me janoamme.
Oliko Iisalmessa herrat pyhävaatteissaan? Näin kysäisi isänikin kaupungista tulijoilta.
Meillä tällä rannalla ei ole pelkoa uutisten paljoudesta. Ellei nettiä avaa, kaukana on "kavala maailma". Talvisydännä meni kai päiväkausia, ettei yhtään ihmistä nähnyt tienoolla liikkuvan. Vaikka olemme pitäneet tuollaista 5km:n lenkkitavoitetta päivittäin, ei juuri vastaantulijoita ole ollut. Iltaisin syttyvät valot kolmeen naapuriin, siitä tietää, on täällä muitakin. Hissukseen elellään.
Mitä siellä näkyi, oliko erikoista? Näin on meillä tapana kysyä lenkiltä tulijalta. Havainnot eivät ole nostattaneet kiihkoa mihinkään suuntaan.
Orava oli mennyt tien yli. Pikkuset varpaat.
Jänis oli jyrsinyt niitä kaadettuja haapoja.
Hirvi oli käynyt tuossa takana pellolla.
Tapio oli puinut riihensä! (Vanha kansa sanoo, että metsän jumala Tapio pui riihensä kovalla tuulella; karistelee kävyistä siemenet hangelle. On tuossa muutakin, kaikkea mitä puista tippunut tai tuuli tuonut. Pärtöä.)
Ei luonnossa juuri vihreää näy. Havupuiden väri tosin on heleämpi kuin pakkasella. Mutta pitkään menee, ennenkuin noista oksankärjistä putkahtaa uusi kasvu.
Jotakin vihertää sentään; naavahippunen hangella.
Jäkäläpalanen.
Mitä loistavaa sieltä onkaan paljastumassa esiin. Haavan kaarna, vihreää jäkälää, mitä?
Tervetuloa, puolukka!
Tällaista uutisvirtaa maaliskuussa tältä rannalta. Ei mitään, mikä nyrjäyttäisi ajatukset vaikeille tai raastaville reiteille.
Luonto lepää vielä, ihminen lepää sitä katsellessaan. Eikä kaipaa muuta.
Uutiset ovat turhia. Havainnot paljon mielenkiintoisempia :)
VastaaPoistaRiittää kun kerran viikossa kuulee utiset, niillä pärjää taas viikon.
VastaaPoistaharvakseen liikkuu täälläkään ketään, isolla tiellä jokunen auto.
Lähellä luontoa on hyvä elää.
Kiitos, ystävät! Hyvä, että löytyy samanmielisiä. Pelkäsin jo, että omituiseksi arvellaan...Riitta
VastaaPoistaIhana kirjoitus ja ihania kommentteja!! ♥
VastaaPoistaNykyaikana eletään kyllä aikamoisessa uutis-ja some-ähkyssä. Itse olen pyhittänyt lomani aina totaaliselle uutis-ja somepimennolle. Keskityn vaan itseeni ja läheisiini. Ehkä pitäisi tehdä sitä useammin ja tosiaan havainnoida omaa ympäristöään ja oppia siitä. Elää enemmän yhdessä luonnon kanssa. Tykkään liikkua paljon luonnossa, mutta onko sekin aina liian kellotettua...niinkuin nykyaikana tuntuu kaikki olevan. Kiire kiire kiire, joka paikkaan, mutta oikeasti mihin on kiire...?!
Olen tietenkin etuoikeutetussa asemassa sikäli, että työura on takanapäin ja lapset aikuisia. Voin tehdä mitä haluan. Kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta, sen ymmärrän. Toinen etuoikeus on terveys, ilman hyvää kuntoa kova kulkeminen ei olisi mahdollista. Mukavaa viikonloppua! Riitta
VastaaPoistaMinä olen tarkoituksella jättänyt itseni uutispimentoon. Lukaisen kyllä otsikoita netistä ja mies huolehtii, että tiedän suurinpiirtein mitä maailmalla tapahtuu mutta kuka ampui ja kenet ja miksi niin ei maailmaani heilauta. Joskus on ihan mukava vain seurata hangesta pilkottavaa jäkälää. Moskovassa asuessani olen tullut jotenkin turraksi kaikkeen politiikkaan liittyvään. Onko " turraksi" sana?
VastaaPoistaOlen sillä (ja varmaan muullakin) tavalla vanhanaikainen, että mua ällöttää netin kirjava uutistarjonta. Samalla aukeamalla järkyttävät katastrofit, suuret maailmantapahtumat ja vihonviimeiset missukat ja pässimäiset miekkoset. Ja kaikki muka samanarvoisia uutisia! Että yhtä suuria inhimillisiä onnettomuuksia ovat kun jonkun silikonit rupeavat haisemaan ja toiselta menee henki?- Ehkä tuollainen myy.
VastaaPoistaVähän täytyy tarkentaa. Kun kirjoitin tuossa "netin kirjavasta uutistarjonnasta", mielessäni oli tietenkin iltapäivälehtien verkkosivut.
PoistaÄlä klikkaile niitä, komensi kuopuspoika. Lasten suusta...miten sitä sanotaankaan.