Sään ihmettelyä ja sähkökatkoja

Eilinen pitkäperjantai ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan.
Aamupäivällä oli ajatuksena viettää aikaa ulkona kauniissa kevätsäässä ja iltapäiväksi suunniteltiin hiljentymistä pitkäperjantain sanoman ja musiikin äärelle.

Aamulla oli kova pakkanen, yli 10 astetta. Tästä päästiin ennustelemaan kevään säitä; olihan juuri kulunut Tiburtiuksen vastainen yö. Vanhassa kalenterissa kolme Tiburtiusta edeltävää yötä löivät pahan enteen kevääseen, jos nimittäin pakkanen paukuttelisi. Ja pakkasta oli ollut kaikkina kolmena tärppiyönä. Eli 40 päivää piisaa vielä kylmiä, jos wanhan kansan tieto pitää paikkansa. Kannattaa seurata, miten käy.

Hanki oli kovaa, mistä tahansa kestää kävellä. Vähän uutta lunta hangella; huikaisevan kirkas ja kylmä aamu. Koleasti tuuleskeli.

Kuinkahan paljon tuota lunta vielä on? Tuollainen kysymys pullahti mieleen.

No, mittaamalla se selviää, tuumittiin. Kaikenlaistahan tässä on mittailtu.

Takapihalla tämän verran. Kyllä on sulamista, jos vapuksi nappaskengän kelit tulee...Hanki on niin kovaa, että ensin piti kepillä survoa reikä.

Marjapensaiden välissä vielä enemmän...

Yhä paranee! Keskellä pihaa lipputangon juurella yli 60cm.

Vaskenkankaan alue on lumista seutua; ehkä pilvet mereltä tullessaan joutuvat nousemaan maaston mukaan ja tiputtavat kuormansa näille tanhuille. Nimittäin tuolla kirkonkylän liepeillä on pellot lähes paljaana.

Tämä aamupäivän touhuista. Tuuli melko raikkaasti, pohjoisen puolelta. Mentiin sisälle ja ajateltiin keskittyä pitkäperjantain aihepiiriin.

Mutta; naps, sähkö meni poikki. Muutaman kerran vilahti hetkeksi ja taas sammui. Ihan pitemmäksi aikaa hiljeni. Netti lakkasi toimimasta, jääkaappi, pakastimet, vesi, varsinkin lämmin vesi, lämmityslaitteet seis  ja tietenkin valo...kaikki jumissa.  Kaikki media sammahti, paitsi puhelimet, mutta niissäkin akut heikoilla. Kun ei arvattu ladata.

Ja kannattaneeko tässä mihinkään soitella, tuskin jouduttaisi korjausta.
Tein pienen kierroksen naapurustossa. Ei valoja missään. Sen sijaan savut alkoivat tupruta piipuista.
Tosiaan, laitetaanpa leivinuuniin tulet ja saunaan myös. Jos sähköä saadaan illan mittaan, niin että vesi lähtee tulemaan ja  boilereissa lämpenee...Saunassa voisi käydä.

Pistin pojalle etelä-Puolaan viestin; otahan selvää Hailuodon sähkökatkosta.

Jo rupesi tulemaan karttaa ja muuta tietoa....

Ilta pimeni odotellessa. Nykyihminen ei keksi mitään tekemistä kun mikään rakkine ei toimi. Istuu hämärissä ja tuijottelee viimeistä illankajoa. Isäntä tosin tyhjensi taskulampun valossa jääkaapin ja vei tavarat ulkovarastoon. Pakastinten kansia ei uskallettu avata. Kauanko tätä kestää...

Arvioitu päättymisajankohta....klo 24! Tällainenkin tieto tuli avustajalta Puolan Krakovasta.

Lopulta vähän yli 23 rävähti valo pirttiin, kaikki koneet ampaisivat käyntiin ja känny lirautti tekstin: nyt Vaskessa pitäisi olla sähkö! Vakuudeksi vielä kartta sillä huomautuksella, että tuolla Huikun kärjessä on vielä jotain häippää.

No, saunaan ei enää puolen yön puhteella menty, vaikka se oli illan mittaan ehtinyt hyvinkin lämmetä. Veden lämmöstä oli epäilyä.

Mutta koska aitokiuas sihahteli kiukkuisesti vielä aamulla, niin lauantaipäivä aloitettiin saunoen...