Onko meillä sakkorenkaat!?

Tämä kysymys nousi polttavaksi muutama päivä sitten. Mittailtiin urasyvyyksiä, tutkittiin netistä kesärenkaiden määräyksiä. Havaittiin että pitäisi olla tuollainen 4mm:n urasyvyys, että rengas pystyisi vastustamaan vesiliirtoa, vaikka alin "sallittu" onkin 1,6mm. Rupesi näyttämään, ettei Foresterin tassuissa ole kuin nippanappa 2millin urat.

Seurasi pitkälliset jatinat isännän ja vanhimman pojan välillä; testituloksia, työkaverien kokemuksia ja muita asiaan vaikuttavia tiedostoja. Seuraavaksi siirryttiin rengasliikkeiden sivuille. Tosin tässäkin elävän elämän kokemukset otettiin huomioon.

Sitten kuulinkin, että olisi mantereelle lähtö huomenissa, uusien kesärenkaiden ostoon ja vaihtoon.

En ole koskaan käynyt oikeastaan missään autojen montteereukseen liittyvässä paikassa, saati että olisin itse auton renkaita vaihtanut. - Joten kaikki oli uutta ja ihmeellistä.

Eli auto ajettiin halliin, tunkki alle ja koko kosla ilmaan. Renkaat lähti äkkiä alta, senkun pultinavaaja muutaman kerran parahteli, niin ratas loksahti irralleen. Melko avuttoman näköinen on kulkupeli tässä vaiheessa.

Uudet renkaat ilmaantuivat alle lähes yhtä äkkiä kuin entiset pois irrotettiin. Ammattilaiset ovat asia erikseen.
Ehkä olen joskus kuullut ilmaisun "renkaiden tasapainottaminen", mutta ei minulla ennen tätä päivää ollut hajuakaan, mitä se tarkoittaa. Uusi rengas laitettiin muutamanlaiseen härveliin, joka heti antoi tiedon, pyöriikö tasaisesti vai ei. Ja jollakin painavalla, oliko lyijyllä, laitettiin tasapainoon.

Ja uusissa renkaissa on 8mm:n urat. En usko, että meillä sentään nopeus lisääntyy, vaikka pitoa nyt onkin.

Kun on kevät ja mantereen puolella oltiin, piti tietenkin käydä puutarhalla. Nyt oli asiana hakea kaksi omenapuuta Lassilan puutarhalta Tyrnävältä. Lassilan Pentti oksastaa itse muutamaa omenalajiketta, jotka menestyvät pohjoisessakin. Muutamia vuosia sitten haettiin sieltä Norland ja Tsaarin kilpi, omenapuut. Varsinkin Norlandista on hyviä kokemuksia, malliksi kuva nuorista puista.

Katseltiin Lassilan omenapuurivistöä.

Siinähän niitä seisoi pitkä rivi ladon seinustalla. Kaksi siitä otettiin mukaan; omenankiilto silmissä.

Tietysti seisoskeltiin tyrnin- ja mustaherukantaimien äärellä. Muutenkin puutarhalla on mieluista katsella. Kuvista ilmenee myös Tyrnävän tasaiset maat; muinaista meren pohjaa.

Illalla kotona tuli mieleen lähteä kuvaamaan rannalle. Näytti melko tyyneltä sää; pihakuuset seisoivat hiljaisina.
Mutta parinsadan metrin päässä rannalla, siellähän tuuli.

Kun katselin sisällä videoitani, ymmärsin, miksi ammattilaisilla on mikrofonissa karvamoppi. Tuuli rohisee ilkeästi videossa. Ei ainakaan kannata suunnata suoraan vastatuuleen; siinä pauhinassa kertojan ääni katoaa.
Olin juuri blogissa kommentoinut Anskulle, ettei meidän rannalla ole roskia, mitä nyt pari pulloa...Vasta videoltani huomasin pajukon rajassa meren tuomia muovin riepaleita.

"Ilkeätkö tuollaisen lähettää", tuli mieleen tästä videosta. Sanat lausui kauan sitten työkaveri opettajainhuoneessa, kun olin juuri käsin hutaissut paperille tiedotteen oppilaiden koteihin ja äkkiä monistanut. Taisi olla vinot rivit ja muuta sellaista.

Ilkeän toki tällaisen lähettää. Jos ei muuten niin varoittavana esimerkkinä.
http://youtu.be/koQbA3T9qfA