Mitä! Eikö auto mahdu talliin?

Autotalliin ei talon ostovaiheessa keväällä kiinnitetty juuri mitään huomiota. Tien poskessa on, valo on, lämmityspistoke ja hyvä laattalattia. Ei muuta. Edes kesällä otetuissa kuvissa tallia ei juuri näy. Kesän mittaan se verhoutuikin humalakasvustoon; kuumalle peltikatolle ei köynnöstely sentään yltänyt.

Auto oli milloin missäkin pihalla, enimmäkseen liikenteessä Oulun ja Hailuodon välillä.
Lokakuussa tulikin yllättäen lunta.

 Havahduttiin, hyvä ihme, auto pitäisi ajaa talliin!





Isännän mielessä kyti kai jotain epäilyä, koskapa rupesi pyörimään rullamitan kanssa autotallilla.

Totesi, että oviaukko on liian matala, ei mahdu Subaru. Kylmä totuus.
Poika teki hyviä ehdotuksia; ostat valmiin autokatoksen, äkkiä saat pystyyn!

Isänsä lie miettinyt sitäkin, mutta teki kuitenkin omaperäisen päätöksen. - Ei muuta kuin korottamaan! Oven yläpuolelle tarvittava lisäkorkeus; eikö tuo sillä järjestyne!

 

Rullamitta rupesi nyt kuitenkin osoittelemaan autotallin sivustoja.

Ei mahdu Subaru pituussuuntaankaan, liian lyhyt on talli. Ovet eivät mahdu kiinni; remppaavat auton perän tuulessa tohjoksi. Näin totesi.
Muutaman päivän "rojekti" oli jäissä, sitten hoksasin yläkerran ikkunasta, että tallin tienoilla oli liikettä.

Peräseinää revitään auki!

Niin on jos siltä näyttää.
Sanoi tekevänsä ikäänkuin ulokkeen, että auton nokka mahtuu pitemmälle. Kehaisi elämässään jo niin paljon lautaa ja levyjä sämpänneensä, että kai nyt tällaisen pikkukömmänän saa tehtyä. Ei tässä mestareita tarvita.
Pojalleen pisti viestiä, että täällä on vanha ukko laajentamassa autotallia. Eikö liene äitis nuoruuden kavereita Kemijärven ajoilta...

Siinähän se rakennelma rupesi kehkeytymään. Pakkaspäivänä kalkutus kuului kauas. Joku ohikulkija, naapurin mies, oli pysähtynyt tarkastelemaan työmaata. Itsensä timpurin mielestä vieras oli katsellut häntäkin päästä jalkoihin, että tämmönen ukko täällä tällaista hökkeliä kasertaa.

Tuli sellainenkin havainto, ettei autosta pääse pois kun on sen ajanut talliin. Ei mahdu ovi aukeamaan sitä vertaa että urheilumallinen isäntä mahtuisi ulos. Piti taas ottaa rullamitta käyttöön.

On tehtävä sivulle aukko etuoven kohdalle! Tarkkaan tulee mitata; että ovi mahtuu sen kohdalla auki leuhahtamaan! Oikealle kohdalle pitää sattua. Tarkan pelin aika, sanoi jo Päätalo.

Sitten tuli aika kokeilla, miten passaa. Tavallaan samalla tavoin kuin sukan tekelettä kokeillaan, joko terän pituus piisaa...

Sielt' tullaan!

Mahtui! Ja ovi leuhahti auki, ei yhtään nirhauttanut aukon reunaan. Siitä vaan räikkönen ulos.

Tietenkin tässä vaiheessa oli jo mietinnässä, miten tuo sivuaukko peitetään. Ovi? Millainen? Pressu? Kestääkö?

Vielä iski se havainto, ettei mies mahdu auton sivuitse laittamaan auton lämmitystä päälle, niin on leveyden puolesta nafti. Pistorasia on sivuseinässä ja autossa lämmitysjohto pitäisi saada nokan alle.

Vielä yksi aukko, laajennusosan etuseinään! Mitähän muuta vielä?

Tästä kissankolosta yltää laittaa lämmityspistokkeen Subarun leuan alle.

Että miten aukot peitetään? Ei kai ole tallista mitään hyötyä, jos Perämeren tuulet lävitse hyökyy esteettä.

Seuraavaksi rullamitta osoitteli pressun reunoja.

Itse rakentelija kuvaili lopputulosta pohjalaisella ilmaisulla "nävös". Tarkoittaa nähtävyyttä, noin varoittavana esimerkkinä.

Kun auton ajo talliin ja pois on millintarkkaa hommaa, hankittiin avuksi peili.

Naisethan ovat vauhkoina peileihin. Ja kun selfie on nykyisin in, eukko ottaa räppäsi autotallin kuperasta peilistä selfien.

Kyllä tuli loistava, suorastaan säteilevä.