Joulukortti 2018

Pitkin syksyä se on tullut mieleen silloin tällöin. Että millainen joulukortti "tehdään". Useita kymmeniä vuosia sellaisia on värkätty; kulloinkin hallinnassa olleella tekniikalla. Leikeltyjä, askarreltuja ja valokuvista muokattuja.

Kun täällä on tämä huikea merenranta, joskus kevättalvella jo keksin, että jos joulupukki kulkisikin rannalla. Tai tulisi mereltä jäätä pitkin.

Pukki vetäisi pulkkaa, täyttä lahjakuormaa. Siinäpä olisi tunnelmaa!

Kunhan tämä ranta jäätyy, niin joulu se tulla jollottaa. "Ankkastukki kainalossa ja sillinpäitä päällä"

Syksyllä suunnittelin kuvakulmia; tuota valkamaa pitkin voisi tulla. Hieno korkea ruovikko antaisi lisäväriä; auringonlaskun punaa!

Mutta mutta. Syksy oli kovin lauha, pimeni, mutta ei pakastanut. Ei lunta, ei lunta. Meri sula.

Hiukan kuuraa hietikolla. Ei oikein joulun tunnelmaa...No, ei auta, joulu lähenee. Yleensä itsenäisyyspäivän tienoilla on kortit laitettu postiin, sitä ennen ne pitäisi verkkopalvelussa vielä teettää. Eli;  -eikun rekvisiitta kasaan ja rannalle.
Tavarat tosin sullottiin reppuun ja isoon muovikassiin. Ei iljetty kylätiellä pukin varusteissa kummitella keskellä päivää.

Lahjakori esiin, tukeva keppi lahosta lepästä, pukin varusteet päälle ja kuvauksiin!

Siinäpä pukki askeltaa. Aurinko oli laskemassa. Ei sitä kuitenkaan näkynyt, vaikka tarkoitettiin kuvata pukin saapuminen auringonlaskun punaamassa ruovikossa. Havaittiin myös että kesällinen kasvustomassa on harventunut. Rannan korsia syys jo tallaa, runoili joku.

Voi pukkiparkaa! Merituuli näytti puhaltaneen viiksen palloksi suun eteen. Tämä huomattiin tosin vasta kun kuvia katseltiin kotona ruudulta isossa koossa. Toinen parta, se leukaan laitettava, se olikin hukassa.
Melko apeissa tunnelmissa katseltiin kuvia.

Muutama päivä joulukortin suunnittelu oli jäissä. Tuli myrsky, satoi vähän lunta.

- Pitäisikö meidän käydä uudelleen kuvaamassa rannalla? kysäisi isäntä.

Kävin katsomassa kuvauspaikkaa.

Jäitä oli tullut rantahietikolle.

Mihin kadonnut se pöyheä ruovikko? Jäät lananneet sen alleen. Ei noissa jääröykkiöissä joulupukki voi kulkea. Liukkaita!

No, sitten muutamana aamuna katselin kotipihaa "sillä silmällä".

Jos pukki tulisi tuota polkua nuottatuvalta? Auringonnousun kajo valaisi hetken puiden lomasta.

No niin. Pukki pukeutumaan, leukapartakin löytyi sopivasti.

Mitenkäs tämä. Löydettiin vanha kukkakorikin; tosin siihen ei paljoa paketteja mahtunut.

Vai seisoisiko pukki tässä nuottatuvan ovella. Takaa tosin häämötti pahasti apulantasäkki.

No, olkoon tämä! Hämärä päivä ja hallava hirsiseinä; jotakin piristystä kaipaisi...

Huomattiin Kärkkäinen Oy:n verkkopalvelusta tällainen hilpeä kehys. Ja ripeästi toimi Kärkkäinen; maanantaina vähän ennen klo 17 lähti tilaus ja keskiviikkona puolilta päivin korttipaketti kolahti postilaatikkoon.
Että tällainen tohina täällä. Mukavaa joulun odotusta!

Joulukortin suunnittelua

On joulukortin teon aika. Monesti on päätetty, ettei 'tänä vuonna' joulukorttia tehdä itse. Kuitenkin se marraskuun lopulla tuntuu, että pitäisi...

Viime vuonna oli päähenkilönä itse joulupukki, tuossa nuottatuvan takkatulen ääressä kirjoitteli nimiä lahjapaketteihin.

Tänä jouluna otettiin 'päähenkilöksi' harmaa lato pihan reunalla.

Siinä on seinustalla kaikenlaista rompetta, pölkkyä ja tolppaa, lahopökkelöitä ja tuppeensahattua losoa. Mistä lie kesän mittaan siihen tuotu ajatuksella; pistänpähän tuohon nyt aluksi. Myös ikäloppujen airojen säilytyspaikka näyttää olevan ladon edusta; sateensuojassa nekin räystään alla.
-Pois pitää tavaraa viedä, ei joulukorttiin sovi kaikenlainen 'pärty', niinkuin isäntä tapaa aarteitaan nimitellä. Tai mikäpä siinä, olkoot paikallaan!

Lahopökkelöissä on kyllä mielenkiintoisia koloja; voisiko johonkin vaikka tuikkuja laittaa? Kuinkahan syvä onkalo onkaan, tutkin. Taitaisi upota kynttiläkin näkymättömiin.

Jossakin oksantyvessä tuikku kyllä pysyisi, mutta sammuisiko tuulessa?

Lyhdyissä tuli ei sammu, niitä pitäisi viritellä edustalle paljon. Joulukortissa on pakko olla VALOA.
Ladon vieressä on kuusia. Mietin, voisiko pienen kuusen koristella joulukuuseksi?
Toinen juttu on se, mihin aikaan lopullinen joulukorttikuva on otettava. Ei valoisan aikaan, mutta ei täyspimeälläkään. Salamaa ei voi käyttää, hämyä toivotaan... Vaatii suunnittelua ja kokeilua.

Laittelin koristeita tähän tonttuoveen.

Vuosia sitten tehty kranssi, joko haavan tai aronian lehtiä. Pieniä kukkavihkoja värkkäilin kuusen oksista, käpyineen.(siitä pihakuusesta, jonka kaatoa täällä aiemmin esittelin)

Suomi 100-teemaan sidoin yhden isomman kimpun sinivalkoisilla nauhoilla.

Sydämeeni joulun teen...

Ennen kuin rupesin kasaamaan tavaraa kynnykselle, raahasin nuottatuvasta linnnunpönttöjä korokkeiksi lyhdyille, tuikuille ym.

Joulukuusi kuuluu joulukorttiin! Muutama lahjapakettikin odottelee paikkaansa.
Oven päälle naulattiin pellinpalasta hylly; sinne suunnittelin laittaa 10 tuikkua lasipurkkeihin, purkki jokaista Suomen itsenäisyyden 10-vuotiskautta kohden. Vanhat lyhdyt rekvisiittana. Valopetroolia puuttui!

Pukki, tonttu ja Petteri Punakuono; itseoikeutettuja joulukortin miljöössä. Mistä saisivat saaviin puuroa?

Kaikenlaista rompetta.

Laitetaankos pesä myös pikkulinnuille!

Itsenäisyyskynttilä. Mehukannuun sinivalkoinen kynttilä. Piti laittaa jatkoksi vanhan öljylyhdyn suojuslasi, ettei kynttilän tuli sammu tuulessa.

Sitten sitä VALOA lisää.

Rupesin kuskaamaan tuikkuja ja kynttilöitä asetelmaan; eteisessä sytytin ja vadilla vein. Kaikki löytyneet pienet lasipurkit, lyhdyt ja kipot käyttöön!

Kun on kamerat sitä mitä on ja kuvaajat samaa amatööritasoa, piti paljon kokeilla, milloin tulisi parhaat kuvat, paljonko pitää/saa hämärtyä. Kokeilemaan ja kuvia ottamaan, sittenpähän valitsee sen mikä siedettävimmältä näyttää!

No, eipä näytä vielä miltään, lisää hämäryyttä!

Lähikuvassa valoa on, mutt kun tuli otetuksi aiheeksi koko lato ja erityisesti ovi, niin ei auta. Lisää kuvia on otettava, jospa joku onnistuisi.

Suomi 100. Jo vähän valaisee.

Liian valoisa tämäkin.

Joko on liian pimeää!

Liian pimeää. Pitää valita joku valoisammalla otettu! Kun paperille kopioidaan, näyttää vielä mustemmalta kuin ruudulla. (nimimerkki 'kokemusta on')

Suomi 100-purkit loistaa kyllä pimeässä hienosti, mutta...

Lopulta valittiin tämä. Ei ihan koko lato näy, mutta lahopökkelöt, kärrynpyörät, heinäseipäät, airot ja tuppeensahatut antaa mukavan kontrastin muulle tavaralle.
Varmaan parempi jos olisi  tyytynyt pelkkään oveen, lähikuvassa tavarat näkyisivät tarkemmin...
Mutta niinhän se on, että mielessään näkee valmiin tuloksen, mutta tekniikka ei pysty toteuttamaan!

Hyvää joulun aikaa!