Luonnolla on geometriset muotonsa, kasveilla, puhumattakaan avaruuden matematiikasta...
En osaa kunnolla ottaa lähikuvia kasveista, oma vaikutuksensa voi olla myös kalustolla. Eikä kuvassa ilmene kesäisen luonnon koko ihanuus, kuvat on kuvia.
Viime keväänä taimenkasvatuksessa sattui muutamia katastrofeja; myrsky kippasi nurin taimilaatikot pariinkin kertaan. Onneksi muutamia taimia sain pelastetuksi ja ne varttuivat kukintaan asti.
Tämän kesän uusi tuttavuus on zinnia. Alkuun taimet varttuivat hitaasti ja honteloina, mutta kesän mittaan yllättivät.
Zinniat rupesivat kehittelemään dramaattisen muotoisia ja - värisiä nuppuja. Terälehdet muikeasti rullalla ja keskelläkin jotain jämerää kasvustoa. Joka aamu piti tehdä vaellus ja puhutella jokaista nuppua. Mitä teistä vielä tuleekaan!
Ja "kypsyessään" kukka muuttaa muotoaan; mitä sieltä vielä ilmaantuukaan!
Ihmeellisiä rakenteita. Biologian tietoni eivät riitä määrittelemään noita kukan eri osia. Ihania ovat!
Ja sitten unikot!
Pihan reunalla on vanha unikkopuska; joka kevät se ryöpsähtää kukkaan ja kukinta on nopeasti ohi.
Huonon onnen kesäkukantaimistani nousi yllättäen myös unikoita; keltaisia ja oransseja. Paljon yrittelin kuvata niitten herkkiä kukintoja.
Hieno geometrinen muoto!
Keltaisen unikon suloutta...Lautas-antenni; kerää taivaallista dataa! Onko meillä koodi sen tulkitsemiseksi?
Lempikukka, lempiväri; vaaleanpunainen.
Malva.
Ja valkoinen pikkusiskonsa:
Kyllä meissäkin muotoa ja rakennetta on!
Malvan nuppu; yhdelle rullalle kääritty!
Niin kaunis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti