Kesäyö, yötön yö

Viime viikkoina päivä on viivytellyt sammumistaan. Valo ei katoa; yölläkin on valoisaa. Aurinko paistaa huoneisiin "oudosta" kulmasta.

Huone näyttää erikoiselta tässä harvoin nähdyssä valaistuksessa. - Ja samaan ikkunaan aamuaurinko osuu toisesta suunnasta, kunhan on talon nurkan kiertänyt. Muutama tunti siihen menee.

Pienet kukat loistavat kesäyön tähtinä.

Ihminen valvoo mielellää kuulaaana iltana, katselee pohjolan suvea, säpsähtää kun vilkaisee toisesta ikkunasta; siellähän on meren puolella sateenkaari!

Nyt tuli kiire; ehdinkö rannalle, ennekuin katoaa!

 Vauhtia, vielä näkyy!

Rannassa kaari näyy kokonaan, mutta ei mahdu kameran kuvakulmaan...

Melkein, mutta ei ihan mahdu. Tuulee lounas/etelästä, vaahtopäitä vyöryy rantaan. Kokeillaanpa, saako kaaren millä lailla videolle. Tuulen kohinaa.

Yön valo on ihmeellinen. Karun rannan kivet ja kasvit kylpevät punertavassa valossa.

Kyllä nukuttaa.

Yöksi kotiin, aallonmurtajan suojaan.

Mutta vielä viipyy aurinko, ei malta painua horisonttiin.

Meni hetkeksi aurinko.

Kesäyön pilvet.