Translate

tiistai 21. elokuuta 2018

Hailuodon lauttaliikenne 50 vuotta



Tällainen merkkipäivä oli heinäkuun lopulla ja FinFerries julkaisi oikein juhlalogon!


Kutsuvieraille oli juhlatilaisuus Oulunsalon lauttarannassa Meriluoto-lautan kannella. Kuvassa Hailuodon kunnan edusajat menossa tilaisuuteen; kunnanjohtaja Aki Heiskanen ja kunnanhallituksesta vpj Leo Sauvola.



Päivää juhlistettiin kahvitarjoilulla Merisillan matkustamossa, aamu viidestä alkaen.

                                                                Kuva: sanomalehti Rantalakeus
Kahvitarjoilussa avusti entinen kunnansihteeri Salli Mäkelä; hänhän on isomman lautan, Merisillan kummi.
 Kun tämä "jäätä särkevä"  mahtilautta otettiin käyttöön 1989, Salli runoili uuden lautan kunniaksi. Ennustelipa myös tulevaisuutta: "...velloo vettä, särkee jäätä, valtaisa on virran vuo. Sentään ääreen kahden niemen...sisältyy myös sillan siemen."

Kuvassa myös Kauko Ervasti, joka järjesti munkkikahvitarjoilun yhdessä veljensä Joukon kanssa. Ervastin veljekset ovat seuranneet ja palvelleet lauttaliikennettä kahvilanpitäjinä lähes 50 vuotta, molemmin puolin salmea. Kauko on järjestänyt myös muuta matkailupalvelua ja oheistoimintoja.

Viime viikonloppuna vietettiin Hailuodon kotiseutupäivää. Moninaisesta ohjelmatarjonnasta minua kiinnosti erityisesti pääjuhla, jossa juhlapuhujaksi ilmoitettiin kuvassa oleva Kauko Ervasti. ja aiheena oli juuri lauttaliikenteen 50-vuotistaival.

Muitakin kiinnostuneita oli; Aito Helmi-salin täydeltä!

Kaukolla on sana hallussaan! Todella mukaansatempaava esitys, kiitos siitä!

Tästähän se lauttaliikenne alkoi:


Mahtaa olla suuria herroja ensimmäisellä lautalla; vanhoja leijona-rekisterikilpiä. Ministeritasoa ja valtionhallintoa kesällä 1968.

Aluksi lauttavuoroja oli vain 4 päivässä, -70-luvulla 6-8 vuoroa. Jonot muodostuivat hyvin pitkiksi. Kauko kertoi, että häntä rupesi kauhistamaan ja säälittämään nälkäisten lasten hätä. Nälkä oli, mutta kotiin ei päästy tuntikausiin.

Kauko oli tuolloin vielä alaikäinen, mutta kioskilupa irtosi nimismies Länsitien avustuksella. Limonaadia myytiin kioskista. Sitten keksittiin liikeidea; aletiin myydä elintarvikkeita kylmälaukusta autojonoihin. Polkupyörän sarvessa kuljetettiin tavaraa, kyllä kelpasi. Jopa vispipuuroa tuotiin lapsiparkojen nälkään.
Sitten 1970-luvun puolivälissä oli jo isompi kioski, jonottajia palvelemassa.

Monenlaista kamppailua käytiin luonnonvoimia vastaan. Ensimmäiset lautat; Merituuli ja Merilintu olivat tarkoitetut lämpimiä seutuja varten. Talvella ne kokivat kovia.
Jouduttiin pyytämään apuun järeämpää kalustoa.


Tässä jäänmurtaja Sisu avaa väylää Hailuotoon. Kuva on Ervastin valokuvanäyttelystä Merisillan matkustamossa. Otin kuvasta kuvan; laatu siinä kärsi!


Tässä pioneerit räjäyttävät auki lautan uomaa. Kuva Kauko Ervastin näyttelystä. Vuosiluku ei tiedossa, kuitenkin ennen vuotta 1989.

Siltahanke oli jo esillä vuonna 1984, mutta siihen tuli tyrmäys. Lauttaliikenne oli talvisaikaan pysähdyksissä, niin myös raskas liikenne. Tilausajobussit eivät päässeet Hailuotoon. Kesälläkin asuntovaunut täyttivät helposti noin 30:n auton Merituuli-lautan. Ruuhkia muodostui, liikenne takkuili. Vesilintujahtiin menijoiden jonotusruuhkat olivat tiedossa ympäri maan.

- Kauko tarttui asiaan ja kirjoittaa näppäsi liikenneministeriöön kansliapäällikkö Korpelalle. Kirjeessä oli 16-kohtainen vaatimuslista; esimerkiksi vaadittiin isompaa, 60:n auton lauttaa, joka kykenisi ympärivuotiseen liikennöintiin. Jäävahvistettu lautta tarvittiin. Kaukon kirjeeseen tulikin vastaus lentolipun muodossa ja kutsu Helsinkiin Korpelan virastoon.  Palaverin tuloksena saatiin järeä autolautta Merisilta, sama josta Salli Mäkelä runoili tuon alussa olleen värssyn.

Silta puhuttaa Hailuodossa; sen pitäisi ojentua mantereelta saareen tuossa 2021-25 aikahaarukassa.

Kauko Ervasti puhui menneisyyden lisäksi myös tulevaisuudesta; entä sitten kun silta on tosiasia?

No, Marjaniemeen tarvitaan parkkihalli, sillä tunnissa siltaa pitkin viilettää saareen jopa tuhat autoa tunnissa. (Jonottajien ennätys kesältä 2017 Oulunsalon puolella: 310 autoa jonossa ja osa kyllästyi lähti jonosta pois..)
Mihin ne tulijat Marjaniemen nokalla pannaan ja mikä tai kuka nämä turistilaumat palvelee?

Kauko ennusteli, että tarvitaan palveluja, majoitusta ja parkkihalli; hän oli jopa tehnyt suunnitelmaa Marjaniemen varalle. Piirros oli ikkunassa, joten siitä ei saanut tarkkaa kuvaa.

 Nykyinen Marjaniemi oikealla: valkoinen majakka, hotelli ja kalastajakylä. Siitä vasemmalle uutta ja uljasta Marjaniemeä; näköala-ja vesitorni, luxus-pientaloja, matkailuhotelli ja parkkitalo.
Kauko myös aavisteli, että Oulun rahamiehet kyllä iskevät silmänsä Santosen niemeen; Oulun uusi asumalähiö, lyhyen matkan päässä kaupungista. Siis kerrostaloja Santosen männikköharjanteille...

Kyllä täällä suunnitella osataan!

Mutta toistaiseksi kuljetaan lautalla. Lähes jokaisella säällä.





2 kommenttia:

  1. Upea tuo lautan kuvajainen veteen.

    VastaaPoista
  2. Meri voi olla noin tyyni, että vedenpinta toimii peilinä. Lautat Merisilta ja Meriluoto kohtasivat salmen puolivälissä. Mahtava sileä maininki on Merisillan peräaaltoa.- Myrskyssä ja talvella tunnelma on ihan toinen.

    VastaaPoista