Syyskuu...

Miten elokuu vilahti ohi niin äkkiä. Sen sijaan heinäkuu tuntui kestävän kauan; jatkuvasti oli pilvistä, viileää ja kuivaa. - Juhannuksena satoi, mutta sen jälkeen meni toista kuukautta ilman varsinaista kastelevaa sadetta. Kasvit säästyivät kuivumiselta kastelulla ja osittain viileän pilvisen sään ansiosta. No, pihamaa ruskistui kyllä; ei kannattanut niin isoja aloja kastella.

Mutta sitten elokuun 12. alkoi sataa, ja kun oli lämmintä, marjat kypsyivät. Omenat rupesivat kasvamaan. Luonto heräsi. Sitten ilmaantuikin paljon työtä kotipuutarhassa; sadonkorjuutyötä.

Mustaherukka. Yli 100 litraa poimittu. Kerätty sillä tavoin, että suoraan voi pakasteeseen laittaa. Ei siis roskia; erillisinä marjoina.

Tyrnin poiminta on pahasti kesken. Taustalla näkyvistä vadelmista ei ollut paljon poimittavaa; kuivuus ja edellisen talven jänistuhot. Mutta nyt uudet tämän kesän versot ovat pitkiä ja rotevia, joten ensikesätä on odotettavissa jotakin. Jos säät ovat suotuisat. Ja talvi.

Tämä pikkuruinen kasvihuone oli ensin kukantaimien kasvatuksessa ja merituulet kaatoivatkin sen pari kertaa tuhoisin seurauksin. Nyt keskikesän virassaan se ei ole kaatunut; köytettiin kovasti maahan. Kaksi tomaatintainta ostettiin kaupasta; taisivat olla minitomaatteja. Aika pieniä ovat hedelmät.

 Alkukesän kuumana päivänä laitettiin pieni pläntti mansikkaa. Vankka verkko jänöjusseille estoksi. Alkuaikoina kastelua vaati, nyt syksyn päälle kovasti kasvaneet. Rönsyjä leikelty, mutta uutta näyttää tunkevan.

Joku vuosi sitten tässä oli muutama maa-artisokka. Ihmettelin keväällä, mikä taimisto siinä viriää. Taisi jäädä maahan mukuloita!

Kukat ovat menestyneet hyvin, vaikka ei niistä mitään aineellista satoa tulekaan.

Tämä etualan kukkanen pysyi arvoituksena kun tupesi nuppujaan aukomaan. Toissakevään äitienpäivälahjasiemeniä; Mummon monivuotisia teemaan Suomi100. Viimekesänä ei kukkinut ollenkaan; toissakesänä jo taimelle kasvatettu. Pakkauksessa piti olla; myskimalvan, tarhasalkoruusun, isokukonkellon, harjaneilikan ja palavarakkauden siemenpussit. -Viime kesänä kukkineet tunnistin, tälle jäi nimeksi isokukonkello. Tutkin vikipediaa, ei sopinut kuvaus. Arvuuttelin facebookissakin. Ja sainkin tiedon, on kaunopunahattu. Hieno kukka!


Vanha omenapuu ei tuota niin valtavaa satoa kuin viime syksynä. Sen sijaan nuoret puut näyttävät ihmeitä. Tässä Lassilan puutarhan Tyrnävällä jalostama Norrland. Kovasti on oksia tuettu...