Translate

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Lähdetään Kääppäänkarille!


Tällainen tuli mieleen tässä viikonlopun aikana kun merivesi tuntui vajoavan todella alas. Porissa oli muodostunut jopa polku saarelle... Että mitenhän Kääppäänkari?

Kääppäänkarit ovat Hailuodon rannikolla, Matikanniemen edustalla.

Hiukan vanhoja kuvia ensin:

Kääppäänkarien korkein "saari", iso kivi siinä edustalla.


Korkean veden aikaan Kääppäänkareista on näkyvissä vain pieni pajukkotupsu; kuvan vasemmassa laidassa taustalla.

Entä nyt, eli eilen kun vesi oli "miinuksella" 59cm.

Näkymä oli täysin erilainen!

Merenpohjaa oli laajasti näkyvissä, iso kivi kuivalla maalla.

Tuossa uitiin kesällä, räpiköitiin matalassa hiekkapoukamassa.

Kävelenpä saareen!


Iso kivi kuivamassa. Normaaliveden aikaan ja myrskyllä tämän kiven ympärillä kuohuu valtaisat vaahdot.

Kyllä on kiviä, pientä ja isoa, kiviriuttoja. Kuun maisemaa, merenpohjaa!


Merenpohjan liukkaat leväkasvuostot, pysähtyneet häilynnästään...


Vesi, myrskyt ja jäät muotoilevat pientä luotoa ympäri vuoden.


Joutsenia näimme paljon. Ne kelluivat kaukana, niin etäällä, etteivät meidän kamerat oikein yltäneet sinne saakka.
Ja karikoita, kiviriuttoja joka puolella. Vaaralliset vedet; kun vesi pikkuisen nousee, nämäkin vaanivat juuri ja juuri pinnan alla.

Vanha talvinen kuva samoilta seuduilta. Joskus karikoille kohoaa myrskyllä jäitä valtaviksi kasoiksi. Melko jyhkeää, jäitten mukana saattaa nousta hiekkaa ja kiviä korkeallekin.


Talvella Kääppäänkareilla on hyytävää, kaikki mahdolliset vaatteet. Kaksi pipoa päällekkäin.


Eilen siellä tarkeni oikein hyvin, lähes tyyntä. Pilvistä. Hyvin kului aikaa tarkastelllessa kuinka meren suuri telaketju oli lanannut peltojaan. Mahtavat rattaanjäljet.


Joutsenet näyttivät askeltaneen pienen laguunin rannalla.


Ja pajun juurella. Kesän viime kukka.

4 kommenttia:

  1. Hienoa! Pitääköhän lähteä katsomaan harvinaista luonnonilmiötä niin kauan kuin vielä pystyy.

    VastaaPoista
  2. Hämmästyttävintä oli kivien massiivinen määrä, ja pinnan alta ilmaantuneiden pitkien karikkoriuttojen paljous.

    VastaaPoista
  3. Oli mukava - näin porilaisena - kurkistaa tänne juuri tänään. OLipa varsinaiset kuvat! Täällä Porin Yyterissä olevalle Munakarille on avautunut vain suhteellisen kapeahko kannas. Ylhäältä lentokoneesta/helikopterista otetuissa kuvissa näkyi kyllä useita ihmisiä vaeltamassa sinne. Olen kuullut, että sinne joskus muulloinkin on kävelty - mutta ei kuivin jaloin.

    Kuvistasi tuli mieleen Thaimaan vuorovesi. Aina silloin tällöin sielläkin sai kävellä pitkälle ulapalle merenpohjaa pitkin. EI siis ihme, että tsunamin aikaan niin moni lähti hiekalle vaeltameen - tunnetuin seurauksin...
    Sanoisinpa, että nämäkuvasi ovat arvokkaat kuvat :)

    VastaaPoista
  4. Juuri noista Porin kuvista ja videosta tämä Hailuodon Kääppäänkari tulikin mieleen. Joskus siinä rannalla on arvailtu, kuinkahan syvää on saareen mennessä. Joskus haaveiltiin kahlaamisestakin, kuumana kesäpäivänä. Nyt tietää, kyllä voisi kahlata, valillä tosin kivikkovyö. Jäät kyllä siirtelevät kiviäkin, joten tilanne voi muuttua ensi kesäksi.

    VastaaPoista