Aina se kevääseen havahtuminen jotenkin tapahtuu. Joku sysäys tarvitaan.
Joskus kuun alkupäivinä tai maaliskuun lopulla tein maa-artisokkakeittoa. Huomasin, kuinka söpöjä artisokan mukulat ovatkaan!
Pistin mukulat multaan. Puutarhakirja määräili istuttamaan ainakin 15cm:n syvyyteen. Enpä malttanut etsiä isoa ruukkua; ehtiipähän vaihtaa jos kasvua ilmenee. Ja kasvua ilmeni!
Tarkoituksena on rakentaa lasiverannalle viherhuone. Viime syksynä hankin joitakin köynnöksiä, 50-vuotiaan posliinikukan seuraksi. Kultaköynnös, köynnösvehka, muratti, ehkä jotain muitakin. Kukkalampulla annettiin pimeimpänä aikana lisävaloa.
Pelakuut talvehtivat lisävalossa hyvin, pyrkivät jopa kukkimaan. Nyt ne ovat typistettyinä uudessa mullassa aloittelemassa kesäkautta.
Viime kesänä päätin, ettei krasseja koskaan enää. Kylmässä alkukesässä ne pysyivät hyvin pieninä ja kalvakkoina. No, piti kuitenkin muutama puskillinen laittaa; jospa nyt onnistaisi paremmin.
Takana punaisia (!) päivänsiniä laatikossa.
Tulin tarkastelleeksi myös viereisen ikkunan orkideaa.
On siellä kukka tulossa lehtihangasta!
Kesä tulee!
Mitä siitä, vaikka aamulla sää oli tällainen:
Todella ihana lasiveranta! Tuollaisesta olen aina haaveillut, kuten siitä "mummonmökistäkin" jossa se olisi =D
VastaaPoistaNiin keväiseltä näyttää verannalla, ulkona sen sijaan, huhhuh! Noh, uusi lumi on vanhan surma, joten eiköhän kevät saavu sinne teillekin jo kohtapuoliin, tai jospa teillä koittaakin suoraan kesä!
Täälläkin tänään vain +5 astetta ja todella kylmä tuuli. Ihan on vappukelit vaikkei vielä ole vappukaan ;)
Tosi raaka ilma tänään, tosin lumi katosi sitä mukaa kuin tulikin. Melko nollassa on lämpö nyt, muutama päivä sitten jo lähes 10 astetta näytteli....Riitta
VastaaPoistaIhana "eteinen"! Määäääkin tahdon lasikuistin, jossa voi kaikkea talvettaa! Taitaa sinulla olla vihreä peukalo.
VastaaPoistaTiedä siitä vihreästä peukalosta....Mutta siihen aikaan kun asuimme Pirkanmaalla, meillä oli paljon viherkasveja, poika laski joskus, että 40 eri sorttia. Kun muutimme Ouluun pienempään asuntoon, kasveista täytyi luopua; ainoastaan vanha posliinikukka lähti mukaan. Joskus vieläkin muistelen niitä rakkaita kasveja; isoa traakkipuuta, asperaakusta, vaahtera-auliota, mimosaa, erilaisia juorukkeja ja muorinkukkia, kiinanruusuja, monia köynnöksiä ym ym. Kaikki vaan pois; ajoin kottikärryn portaiden eteen ja siihen kävin kumoamassa kasvin toisensa jälkeen.... ja kompostiin. Riitta
VastaaPoistaMoro, ai sääkin oot maa-artisokan ystävä. Mulla oli kerran aika iso artisokkamaa perustettu isoon pahvilaatikkoon jossa paljon multaa päällä. Muutaman syksynä saatiin hyvät sadot, muutta kun kukaan muu meillä ei artisokasta välittäny niin viljely jäi. Ja nyt sillä paikalla on lastenlasten trampoliini. Muutaman olen ainan jättänyt kasvamaan kasvihuoneen taakse (tai myyrille). Räntäilmalla on kiva kurkkia kukkien juurille, määkin tässä tein orkideasn tyveltä havainnon kukantuloaihiosta. Kivaa kevättä sinne Tälle rannalle!
VastaaPoistaJaa! Tuostapa sainkin idean. Jos laitankin nuo artisokat tuohon ulkoportaiden eteen kukkalaatikoihin. Puiset isot laatikot, hyvinkin 10-litraset. Multaa täyteen ja sinne! Mutta vasta kesällä, kesäkuussa, viime yönäkin muutama aste pakkasta.Riitta
VastaaPoistaKaunis viherhuone! Minulla olisi koejuurtumassa kiinanruusua, sen tarkempaa tietoa lajikkeesta ei ole. Kauniisti kukkii ympäri vuoden.
VastaaPoistaNiin se kevät tulee tänne saareenkin, Ojakylänlahden toisella puolen on lumet pois pihasta :)
nimim. ojankylänlahden toiselta puolen
Heippa sinne lahden toiselle puolen! Riitta
PoistaPosliinikukka tuo aina lapsuuden mieleen. Kuinka upeaa olikaan nähdä niitä kukkia ja mesipisaroita, niitä kai ne sitkeät nestepisarat olivat. Lapsen mielestä ne olivat vähän salaperäisiä kuitenkin, tulivat kun tulivat, menivät kun menivät...
PoistaTämä posliinikukka on minulle hyvin tärkeä, se on hyvin vanha, sain sen äidiltä 1973 ja silloin se oli jo "seinän kokoinen"
Poista