Translate

lauantai 12. joulukuuta 2015

Vuoden pimeintä aikaa

The shortest days of the year.

Onpa yötä yökytellä Annan-päivän aikaan. Näin loruili äitini ja oikeassa oli.
Tosin Annan päivä oli jo alkuviikolla, ja yhä päivät lyhenevät.

Onneksi Hailuotoonkin saatiin vähän lunta, jo toinen "ensilumi" tälle syksylle. Ensimmäiset sulivat pian pois. Nytkin on muutama lämpöaste ja tihkusadetta. Toivotaan, että vähän viilenee. Lumi valaisee kummasti. Mutta kesä on kaukana ja kirjosieppo.

 Pesäpönttö kylmillään. Vanhan pihapiirin hirsiseinien harmaus ei juuri muuta värimaailmaa; mustavalkoista ja harmaata.

Luonto haluaisi vaipua talvilepoon. Peittoa siellä odotellaan.


Lisää peittoa kaivataan!


Metsäpolku kyllä peittyy lumeen.

 Eräät ne kyllä törröttää, aikovat seistä koko talven merituulessa!

Luonnossa on rajuakin elämää! Ei täällä kaikki horrokseen vaivu.


Hiekkaisella metsätiellä hirvisällit oli pistäneet nujakoinniksi. Uusi lumi oli laajalta alalta peuhattu sekaisin. Ihmettelin, onko niiltä sorkatkin irtoillet tappelun tuoksinassa. Tällaisia keräsin maasta!

Sitten ymmärsin, että nuoska lumi oli tarttunut hirvien sorkkiin, sitten tierat/tilsat irtoilleet riehunnassa.

Tästä voi suhteuttaa hirven sorkkien koon ja muodon!

Me aikuiset ihmiset höpsähdämme pimeänä aikana levittelemään kynttilöitä ulos ja sisälle. Mukavasti ne tuovat valoa pimeyteen. Pienikin liekki näkyy, jos on tarpeeksi pimeää.

Ilta tummenee nopeasti pilvisellä säällä. Rakennusten ääriviivat katoavat.


Täällä Hailuodossa on tapana valaista tienoota Lucian päivän aikoihin. Viedään lyhtyjä tienliittymiin ja portinpieliin.


Vein minäkin lyhdyn pihan reunaan hopeapajuun. Tuikku ei jaksa valaista edes pajun märkänä kiiltelevää runkoa. Mutta valo näkyy kauas!
Tässä Vasken taajamassa ei ole katuvaloja, lähimmät lauttarannassa 5km:n päässä. Kirkonkylän valoihin onkin jo kolminkertainen matka. Kun ihmisasunnoista "soihdut sammuu" iltaisin; pimeys on totaalinen. Oikeastaan siinä silmät lepäävät. Tuntuu mukavalta katsella yöhön avoimin silmin, vaikka ei näe mitään.

Nyt on pilvistä, lisäksi "kuuton aika", joulu "kuu" vasta syntynyt 11.12.

Päivät lyhenevät vielä viikon, 18.12. alkaen noin kolme päivää ovat vuoden lyhimmät. "Aurinko on pesissään", sanoi vanha kansa.
Aurinko viivyttelee eteläisellä kääntöpiirillä, miettii varmaan, josko lähtisi vaellukselle kohti pohjoista.
Kyllä se sieltä tulee, joutuu juhannukseksi meille yöttömiin öihin.
Siinä toivossa; mukavaa joulunodotusta!



2 kommenttia:

  1. Meilläkin ollaan ilman katuvaloja ja pimeys on pimeyttä, mutta nuo lyhdyt antaa mukavaa piristystä.

    VastaaPoista
  2. Ehkä pitäisikin elää auringon mukaan. Talvella nukkua enemmän ja kesä valvoa? Riitta

    VastaaPoista