Translate

torstai 12. marraskuuta 2015

Runoutta horsmasta, poetry Chamerion Angustifolium


Maitohorsma on komea kasvi.



Horsma kasvaa melkein missä vain; pihan reunoilla, metsän laidoissa, asuinpaikkojen ympärillä. Horsma verhoaa armeliaasti "menneitten majat", vanhat luhistuneet peltoladot ja kalasaunojen muinaiset kiukaanpohjat.
Kukat ovat komeat, ne avautuvat tertun alareunasta lähtien. Kesän kulumisen voi nähdä horsman kukista; kesä kiipeää horsman tikkaita ylös asti. Kun viimeinenkin kukka on aukaistu, ollaan kohta syksyssä.
Horsma ei ole mitenkään arvostettu. Tien pöly sumentaa sen kukat. Tuntuu, että sen hehkeä kauneus on "turhaa"; sitä ei kerätä maljakkoihin eikä istuteta puutarhoihin. Se levittää siemenensä tuulessa laajalle.

Kun yli vuosi sitten muutimme tälle rannalle, on riittänyt tavaroidet selvittelyä. Suuri työ on vasta alullaan, papereita lajitellaan; hävitettävien kasa kasvaa.
Löytyi vanhoja tekstejäni, tohtisiko noita runoudeksi ylentää? Tässä muutama videoituna.





Toinen horsmaruno on vain paperilla:

Pitäkää kiirettä
horsmat,
kiivetkää kesän portaat
latvaan asti.

Syksyn etujoukot ovat saapuneet;
usva kiiluu kauan ohran vihneissä
aamulla.


Tähän olisi tarvinnut syksyisen sumuisen aamun, kastepisarat ohravainiolla ja tietenkin horsmapuskan siinä pientarella. Jäi kuvaus ensi kesään.


Siemenet purkautuvat syksyllä. Sopivan kuivalla säällä valkoista villaa on ilma täynnä.

Horsman varsi seisoo pystyssä pitkälle talveen.
Loppuun laitan runon horsman syksystä, papereistani löytyneellä tekstillä on hyvinkin 30 vuotta ikää..











16 kommenttia:

  1. Upeat runot. Horsma on oikiastaan kaunis kukka vaikka sitä puutarhurit inhoaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uudet keväiset versot käyvät salaatti-aineksiksi. Ja isäntä huomauttaa, että maitohorsma on erinomainen hunajakukka.

      Poista
  2. "- - kiivetkää kesän portaat / latvaan asti - -" Hieno luontohavainto + runokuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu! olewn kai vuosikymmeniä seurannut kesän portaita. Haikeus valtaa mielen kun viimeiset kukinnot avautuvat horsman latvassa. Riitta

      Poista
  3. Kaunis runo ja ihania kuvia sinulla, piti selata monta postausta vain ihaillen. En tiedä miksi yllätyin, että horsma kasvaa Skotlannissakin. Ehkä siksi, että se tuo mieleen lapsuuden kesät Itä-Suomessa mökillä, ja sinne kuuluvaksi sen mielessäni sijoitan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itä-Suomesta ovat minunkin ensimmäiset mielikuvat horsmapuskista. Äitini, Hanna, kertoi kuinka hänen nuoruusvuosinaan kylän nuoriso tuli sankoin joukoin Hannan-päiville heinäkuun lopulla. Pullakahvien toivossa, ihan kutsumatta. Varsinkin pojat olivat kantaneet valtavia sylillisiä horsmankukkia, tien varsilta katkomiaan.

      Poista
  4. Kun näen upeat horsmat teiden vieruilla niin siinäpä on sadun taiottu hoviväki kumartamassa ja niiamassa ohi kulkeville kuninkaallisille.
    Voimaannuttavaa viikonvaihdetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tuo täytyy muistaa. Kunnioituksen ansaitsevat nuo herkän-komeat kasvit!

      Poista
  5. Komeita kuvia oli blogissasi! Hyvää syksyistä viikonloppua!

    VastaaPoista
  6. Niin kauniita runoja!
    Olen aina tykännyt horsmasta, vaikkei sitä niin arvostetakaan jostain syystä, mutta kaunishan se on!
    Kiitos käynnistäsi blogissani!

    VastaaPoista
  7. Upeat kuvat, hyvää syksyn jatkoa !

    VastaaPoista
  8. Upeat kuvat, hyvää syksyn jatkoa !

    VastaaPoista
  9. Kauniit kuvat!
    Pidän erityisesti merimaisemasta.
    Kiitos vierailustasi blogissamme :)
    Mukavaa torstaipäivää!

    VastaaPoista