Muutos ei ilmoita suurella kellojenpaukkeella, hetki tuntuu tavalliselta. Poiketaanpa merenrantaan; tuollahan se vilahtelee. Katsellaan ja ihmetellään veden tuomaa jään paljoutta. Otetaan muutamia kuvia, lähdetään jatkamaan matkaa.
Mitä tässä tapahtui? Mikä siinä vangitsi? Jää? Sininen jääkylmä meri? Taivaan lakeus, kaiken äärettömyys?
Mielellään siihen liekaan jäi, eikä pyri pois.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOlet näköjään luonnon läheinen ihminen
VastaaPoistaNo kyllä! Luonto on aina täydellinen ilman tälläystä ja stailausta. Luonnossa ei ole mitään silmänlumetta!
VastaaPoistaLuonto se naisen saarella pittää!
VastaaPoistaOlipa mukava lukea blogiasi! Kuin jännitysnäytelmää. Aloitin kyllä lopusta ja viimein päädyin tänne alkuun, kun en malttanut lopettaa. Kiitokset!
VastaaPoistaOlisi pitänyt tilata kampaaja täksi päiväksi, kun tukka on kuin kyntöruunalla ja huomenna pitäisi mennä ihmisille neuvomaan tietokoneen saloja.
Oho! Sulla on neroutta tietokoneen suhteen! Onnittelen, mulle ei ole asennettu sellaista aivolohkoa, että voisin näitä rakkineita ymmärtää. - Ei sota-aikana varsinkaan tyttölasten päihin sellaisia hienouksia asenneltu.
VastaaPoistaVoi, kun tämä blogien lukeminen on jäänyt vähälle. Kiva, kun käyt kommentoimassa, niin muistan tulla sinuakin tervehtimään. Nyt laitoin tämän blogisi muistiin :)
VastaaPoistaNiin tuosta tietokonetaidoista, neroudesta en menisi vannomaan. Jouduin työelämässä tutustumaan tietokoneisiin ja halusin aina oppia enemmän, kuin vaadittiin. Kävin kaikki mahdolliset kurssit, joita työnantaja suositteli, kävin vaikkei suositellutkaan. Siinä ne taidot karttui ja kun jäin eläkkeelle, halusin tehdä jotain vapaaehtoista omalta osaamisen alueeltani.
Jo töissä ollessani sain kuulla, että ollaan perustamassa Enter (Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys) ry ja liityin jäseneksi ja vähän myöhemmin ryhdyin tietokone- ja kännykkäopastajaksi, kun siinä hommassa ei vaaditty nörttiyttä, ainoastaan kokemusta tietokoneilla työskentelystä.
Hei, kiitos kauniista kommenista blogiini! Minäkin luin koko blogisi lopusta alkuun asti. Aikamoinen elämänmuutos, ja kuulostaa aivan ihanalta. Täällä luontoa kovasti kaipaan, tuli melkein tippa silmään, että olette päässet näin lähelle sitä. Oikein hyvää joulua sinne Hailuotoon! Ja kerran vielä kiitos.
VastaaPoista