Ennen pakkasta...

Lauha syksy senkun jatkuu. Miinus-asteita ei Hailuodon mittareissa ole vielä tänä syksynä nähty.

Silti vähän pelottaa, jospa lähellä ovat jo pakkasyöt.

Pientä puuhaa tuntui olevan vielä ennen maan jäätymistä.

Keväällä oli kurpitsan taimia, vähän myöhäsiä kylvöksiä. "Onneksi" kesä lämpeni hitaasti, että taimet ehtivät kasvaa.

Kurpitsat viihtyivät hyvin kohopenkissa, kesäkurpitsat syötiin pieninä ja maukkaina.
Jonkun verran pistettiin hillopataan marjojen ja pudokas-omenoiden seuraksi.

Toinen sortti odottelee vielä jatkojalostusta.

Kurpitsoiden kohopenkki "pääsi" talveksi toiseen käyttöön.

Kun viime syksynä kylvin omenapuun siemeniä isoon ruukkuun, ja keväällä ilmaantuivat pienet taimet.....

....niin kesän mittaan niitä piti kouluttaa isompiin ruukkuihin.

Ja viime keväänä kylvin myös perennoja ruukkuihin, muutamia lajeja.

Nekin saivat syyskesällä isommat kasvupaikat...

...ja tuli harkittavaksi, miten ne saisi menemään "talven yli"? Perennat ja omenapuun taimet.

No, kurpitsapenkki! Kaivetaan taimet ruukkuineen siihen! Ennenkuin maa jäätyy.

No niin! Onpa mukava odotella kevättä ja jännätä, miten istukkaat pärjäävät.

Mukavia yllätyksiä

Tämä kesä on ollut erilainen kuin viime kesä, senhän kaikki ovat havainneet. Viime kesä oli ensimmäinen meille tässä talossa, pihalla ja rannalla.
Viime kesän hirmuinen kuivuus ja kuumuus poltti pihamaan keltaiseksi. Nurmikkoa ei tarvinnut kuin kerran leikata. Monet kukat kuihtuivat ennen aikojaan, niitä en ehtinyt edes havaita. Hietikkoahan tämä maaperä on.

Tänä kostean-viileänä kesänä mukavia yllätyksiä on putkahdellut! Lumipalloheisi on tullutkin jo kehutuksi edellisissä postauksissa.
Pienempiä kukka-ylläreitä on useitakin.

Suuri valkoinen kellokukka kohotti siron vartensa lähes portaiden edestä! Mikähän lienee, joka tapauksessa perenna. Niin luulen ainakin.

Puolukanvarpujen seasta nousi sorea varsi!

Ja takapihalta ison pihlajan varjosta katselee samanlainen! Kauniita olette.

Saunan seinustalle ilmaantui super-ihana akileija.

Kukkapenkin kivetyn reunuksen yli "pudonneet" kukkakaverukset; sininen ja valkoinen.

Sinisiä kukkia. Mitä?

Kukas sinä oletkaan, tupsukukka? Kukinto kuin ohdakkeen, mutta varsi aivan toisenlainen.

Villiintyneen perennapenkin harmoniaa.
Sydämestäni kiitän heitä, jotka aikoinaan istuttivat tämän pihan kasvit, jotka tosin nyt ovat levittäytyneet kauaskin alkuperäisiltä paikoiltaan.