Eipä kovin kireä pakkanen ole, muutamia asteita vain. Mutta taivas oli tänään selkeä ja meren jäällä huikean kirkasta.
Sydäntalven sää, jo vähän kevään valaistusta.
Keittelinpä juureskeittoa. Alunperin se oli maa-artisokkakeitto, oikein reseptin mukaan, mutta tuunailtuna noudattelee tyyliä otetaan-mitä-on.
Maa-artisokkaa kuitenkin.
Retikka (ylempi) on rapsakan-ärtsy, juuriselleri myös makua täynnä ja tuoksuva.
Väriä tulee mukavasti porkkanasta ja bataatista. Lisäksi nämä molemmat tuovat lempeyttä ja makeutta voimakkaampien juuresten joukkoon.
Sitten vain kattilaan, vettä sen verran että peittyvät. Liemikuutio sekaan ja kiehumaan. Haudutetaan tunti ja yli. Tämä kattilallinen oli hautumassa kuumassa uunissakin, kun sattui tilaa olemaan muiden paistosten kanssa.
Kypsensin juurekset jo edellisenä päivänä; nimittäin kiehuvan-kuuman keitoksen soseuttaminen on hankalaa; se pyrkii kulhosta ulos...
Tänään otin sitten jäähtyneen keitoksen käsittelyyn.
Annoin koneen ärjyä hyvänlaisesti; seoksesta tuli tasaista ja sileää.
Kattilaan kuumentumaan! Mausteita; chiliä, valkopippuria, yrttisuolaa.
Ruohosipulia!
Kermaa. (Jos sattuu tipahtamaan liikaa mausteita, kerma pelastaa keitoksen syötäväksi.)
Keiton pinnalle vähän silputtua varsisellerin lehteä.
Syömään! Omatekoista spelttileipää, voita, juustoa, kuumaa keittoa.
Keitto on sikäli erikoista, että se polttaa, vaikka jäähdyttäisi kauankin...! Poskipäissään sen tuntee.
Tämä juureskeitto sopii mainiosti myös pakastettavaksi, jos valmistaa kerralla isomman satsin.
Meidän ruokakomento on hyvin yksinkertaista ja sanoisinko pelkistettyä. Ruokia ei kovasti "laiteta". Vanhoista postauksista löytyyTälle rannalle: Pitkä aamiainen vai brunssi? esimerkkejä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti