Mahtava C-vitamiinipommi on tyrninmarja, mutta vaikeasti pensaasta otettavissa. Lisäksi sato kypsyy myöhään syksyllä, monesti silloin on jo hyytävät sateiset säät. Muistissa on viritelmiä tyrnimaalla, paviljonkia ja telttakatosta, kaatosateita ja myrskypuuskia.
Tyrniä ei sitäpaitsi riipaista ämpäriin kovin äkkiä. Jokainen marja on näpättävä erikseen.
Ja piikit. Niitä on.
Tyrnin poiminnasta kuulee silloin tällöin ihmejuttuja; niitä ei usko kun ei ole itse nähnyt. Ja kun on tästä lajista hyvinkin 25 vuoden kokemus.
Huhutaan mummosta, joka poimi käsin 10 ämpärillistä päivässä tyrniä. En usko. Näkis vaan, sen mummon nääs.
On kerrottu litistimistä, jotka pusertavat mehun ilman, että marja otetaan pensaasta. Oksaako vasten pusertaa vai miten? Miten käy pensaan?
Jotkut neuvovat katkaisemaan ohuen jäykän muoviputken päästään vinoksi. Sillä vihjataan tyrkkimään marjat pois ilman että tarvitsee käsin koskea.
Kysytään myös; käytättekö jotain hanskoja, etteivät piikit pistä.
Kesällä hoksattiin puutarhaliikkeessä tällaiset vekottimet. Nehän otettiin kokeiluun!
Poimintavälineessä on yhtenäinen "alaleuka" ja sen vastakappaleena silmukka, jolla tyrninmarja tulisi näpsäistä irti pensaasta. Marjat eivät ole terttuina, vaan jokainen yksistään pienen kannan varassa.
Laitteessa on irrotettava purkki, johon marjat tippuvat.
Ei kun kokeilemaan!
Havaittiin, että "noppari" on aika vaikea alettaa juuri oikealle kohdalleen marjan kantaan. Kanta on melko lyhyt, ehkä 1mm, ahtaassa paikassa oksan ja marjan välissä. Sitäpaitsi marjat ovat oksien joka puolella lehtien kätköissä tiheinä ryppäinä. Vaikea on asetella poiminta-ase juuri oikeaan paikkaan.
Melko hidasta, ja äkkipikaiselle liian hermostuttavaa.
Päädyttiin vanhaan malliin.
Etusormi-peukalo-ote ja nipsaistaan marja irti! Ainakin minulle on kehittynyt "silmä" sormenpäihin!
Ei tarvitse katsoa, sormet löytävät ja irroittavat marjat. Taito on ohjelmoitu sormien hermotukseen...
Poimijan on viisasta edetä oksan kärkeen päin; älä aloita kärjestä! Tyrkkäät sormesi piikkiin.
Tuossa viimeisten marjojen kohdalla on edellisen kesän oksankärki; piikki on aina siinä kärjessä.
Uusi piikki on viimeisten lehtien kätkössä, pehmeä, mutta neulanterävä ja sitkeä!
Tyrnin puolustus-ase tanassa oksan kärjessä. Tyrnipuu sinänsä on hyvin kovaa, vanha puuaines.
Edellisten vuosikasvujen piikit näkyvät oksassa! Niitä sietää poimijan varoa.
Tyni on sillä tavalla erikoinen kasvi, että hede-ja emikukat ovat eri pensaissa; tyttötyrnit ja -pojat.
Joskus puutarhaliikkeissäkään ei tiedetä, mikä pensas on tyttö, mikä poika. Erehdyksiä sattuu.
Muutama viikko sitten meillekin ostettiin "rotevia" poikatyrnejä, tosi komeita, mutta mutta...
Istuttaessa havaittiin oksissaan marjoja.
Syysaamun auringossa otin kuvan pienestä poikatyrnistä. Siinä näkyvät ensikevään hedekukan nypyt.
Keväinen tyrnipoika "soidinpuvussaan", hedekukat avautumassa. Lehdettömät oksat, kukkii varhain!
Tyttötyrnien kukkia ei oikeastaan huomaakaan; kellanvihreitä ja pieniä, vielä lehdettömissä oksissa.
Tyrni on meillä aamun avaaja; tyrnimehu-hunajajuoma. Kannattaa poimia, vaikka vaikeaa on!
Olipa mielenkiintoinen tyrninpoimintaopas. Sitten joskus jos ja kun tulee tyrnimarjoja, pitääkin muistaa aloittaa tyvestä. Silmä sormissa vaatii taatusti harjoittelua. On sulla ollutkin pitkä oppijakso, että kyllä siinä ajassa varmaan oppiikin. Muutaman kerran, kun piikki menee kynnen alle, saattaa kehittyä taito välttää kokemusta. Ai, että mulla aina herahtaa vesi kielelle, kun katsoo noita marjojasi.
VastaaPoistaEn ole innokas marjanpoimija mutta viime kesänä poimin minäkin tyrniä. Hankalan takana oli, ei ollut kyllä huono sää mutta kovin olivat piikkien seassa ja tiukassa. Sankon pohjan sentään sain peittymään!
VastaaPoistaNopeimmin poimii melko nuorista, suorista versoista, joissa marjat ovat järjestyksessä rungon ympärillä. Mutta käkkäräinen vanha oksa; piikkejä joka suuntaan, siitä on vaikea saada mitään "irti".Sinänsä veikeä kasvi, ja aamulla tosi jämerä herättäjä. Mehujuoma siis... Riitta
VastaaPoistaOikein käytettynä valmistamamme tyrnipoimuri on nopeampi kuin käsinpoiminta. Jos pinsetin yläpuoli taipuu kuten yläkuvassa selvästi näkyy, on poimuria käsitelty liian raskaalla kädellä. Poimurin käyttö vaatii herkkää otetta ja hieman harjoittelua, oikein käytettynä poimurin pinsetti ei muuta muotoaan ja kestää vuosia normaalikäytössä. Näppäräsorminen poimija voi poimurilla kerätä noin 2 litraa marjoja tunnissa. Lisätietoa ja tarkempaa konsultaatiota voi kysyä tuotteen valmistajalta.
VastaaPoistaKiitos asiantuntijakommenteista! Oikeastaan noita meidän poimureita ei käytetty ollenkaan; ei raskaalla eikä kevyellä kädellä. Kuvissa ne olivat kokeiltavina, suoraan kaupasta tuotuina. Totesimme silloin, että näppituntumalla on paras poimia...vanhalla mallilla. Varmaan poimurinne ovat hyvät jos osaa käyttää tai on kärsivällisyyttä opetella...
VastaaPoista