Translate

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Hyvää juhannusta, vuoden valoisin päivä...




"Kesä on täysi
silloin kun kurjenpolvi
juhannusaattona
katsoo lauhkein silmin

lammen rannalla
koiranputkipilvessä..."

Kesää odotetaan hartaasti. Sitten se tulee, hitaasti tai yhdessä humauksessa.

Luonnonkukat kukkivat, omenapuut keinuvat tuulessa valkoisten terttujen painosta. Syreenit sinisinä ja valkoisina...Tuomi ja pihlaja osittain yhtä aikaa, täällä Hailuodon korkeudella.
Kesä on nyt.



Tuo alussa oleva runokatkelma on juuri ilmestyneestä teoksestani "Se vuosi".


Jos kiinnostaa, Mediapinta Oy:n verkkosivuilla on saatavilla.




lauantai 10. kesäkuuta 2017

Pohjoisen valoisa kesäyö


Valkeiden öiden aika on nyt. A bright night in the north.

Aurinko tekee nyt pitkää päivää, se kiertää näkyvissä lähes täyden kierroksen myös täällä Hailuodossa.

Kun talossa on ikkunoita kaikkiin ilmansuuntiin, voi auringon vaellusta seurata ympäri vuoden.

Keskitalvella se vain hiukan käy kurkkaamassa eteläiseltä taivaalta, mutta painuu pian horisontiin.

Nyt keskikesällä aurinkoa voi katsella pohjoisen puolen ikkunasta kaksi kertaa vuorokaudessa. Aurinko paistaa samaan ikkunaan illalla laskiessaan ja kohta noustessaan. Oikeastaan se siirtyy horisontin alapuolella vain pihakoivun toiselle puolen...


Puolen yön tienoilla laskeva aurinko paistaa alhaalta, valaisee pihametsän ja liimaa valoaan koivunrunkoihin. Kuvassa oleva koivuryhmä on lyhyen kesäyön mitta; niitten kohdalla aurinko levähtää hetken ennen uuden päivän nousua.

Lopulta aurinko hehkuu pihakuusen läpi.
Tarkoituksella otin nämä kuvat ikkunan läpi; tarkoituksena "todistaa", että aurinko todella paistaa kaksi kertaa vuorokaudessa samasta ikkunasta.... Vähän heijastuksia tulee lasipinnoista.

Aurinko laski.
Lähdinpä ulos katselemaan, kuinka "pimeää" siellä on kello 2 kesäyönä.


Yö on valoisa, vaikka aurinko on mailleen mennyt. Kasvien lehdet loistavat taivaan valoa.

Entä meri? Miltä se näyttää keskikesän yönä kello kaksi?

Meren kasvoilla on tyynen yön rauha. Iltaruskon/aamuruskon värit hymyilevät veden pinnalla.

Odotetaan auringonnousua, näillä korkeuksilla se nousee nyt kahden jälkeen. Aivan nousuhetki ei näy meidän ikkunaan, sillä edessä on kolmisen kilometriä metsää; Santosen niemi.
Puiden välistä näkyy kuitenkin voimistuva hehku; tulossa ollaan.

Sieltä näkyy.

Jonkun aikaa menee, ennenkuin aurinko "pääsee" metsän kätköistä avaralle taivaalle.
Kolmen jälkeen uuden päivän kirkkaus valaisee jo kaikessa loistossaan.

Toissa kesänä mitattiin kesäyön pituutta tuolla Santosen pohjoisrannalla. Siellä on avoin meren aava; aurinko näyttää laskevan mereen ja nousee taas merestä. Siitä mittauksesta on oma kertomuksensa.
How long is summer night in Hailuoto?

torstai 1. kesäkuuta 2017

Kesäkuun ensimmäinen päivä 2017



Päivitetään kevään edistyminen. Päivitetään ja päivitellään, todella. Sääpuheita ja päivittelyjä on tänä keväänä riittänyt. Ei ole puheenaihetta puuttunut. Eläkööt vuodenajat!

Lumet saatiin meidänkin pihalta pois, osittain ihmisvoimin. Hajoteltiin kinoksia ja jäisiä polunpohjia.
Nyt tarkkaillaan, miten maasta rupeaa nousemaan vihreää. Kyllä nousee, vaikka paljon ollaan jäljessä viime keväästä.

Pioni
"Keisarin kruunu" vanhalla nimellä

Saniainen
Unikkomätäs ison kannon juuressa
Ensimmäiset kukat!
Juhannusruusu

Tuomi, pihjaja ja vaahtera

Vadelma, tyrnit, herukka ja omenapuu

Lokakuussa kylvin "jotain" siemeniä laatikoihin, pistin laudan päälle ja jätin ulos seinän viereen talveksi. Tämä on vanha neuvo, Taimi-tätini antama. Keväällä laudan alla pitäisi olla uutta kasvua...

Jaaha, sieltähän on jo noustu! Kun muistaisi, mitä tuli kylväneeksi. No, viime vuoden allakka tiesi, että isoon valkoiseen pisteltiin omenapuun siemeniä. Kahdessa muussa on vaahteran siemenet; ei ole näkynyt vielä pinnassa mitään.

Pihakukkien ja kurpitsoiden kylvökset tulin laittaneeksi melko myöhään; ehkäpä nekin ehtivät kun kevät näyttää odottelevan.
Muutaman kerran täällä Hailuodossa on ulkolämpö käväissyt 10 asteessa tai hiukan yli. Tuulet ovat jumittuneet pohjois-koillis-luoteispuolelle, mitäpä sieltä muuta kuin kylmyyttä on saatavissa.

"Perinteisesti" olemme toukokuun puolivälissä pistäneet huoneissa lämmityksen poikki.

Tänä aamuna, kesäkuun 1. päivänä mittari kertoi näin....

...ja tunsihan viileyden luissaan!

Ja kun ulos katsoi, ei yllättynyt:
video

Onneksi on uuni keksitty ja puita löytyi!

video
Ja kesäkuun toinen päivä toi myrskyä pohjoisen suunnasta:
video

torstai 25. toukokuuta 2017

"Talvi on jo laannut riehumasta...."



Pitkä kylmä kevät alkaa taittua kesän suuntaan.

Kauan ovat jäämassat maannnet röykkiöinä tällä rannalla; marraskuusta asti. Vieläkin jäitä näkyy karikoilla.


Merivesi on pitkään ollut hyvin alhaalla. Rantajäät ovat sulaneet paikoilleen.

Ihanasti kimaltaa aurinko sulassa meressä.


Linnut ovat saapuneet. Ehkä viimekesäinen nuori joutsen lipui rantavedessä. Lähti pois, arka on. Muutamia telkkiä näkyi myös; toivotaan, että huomaavat pöntön, jonka maaliskuussa laittelimme koivuun.
Laitanpa vielä kuvan tilanteesta, jolloin pöntto ripustettiin koivuun; jääkasojen päältä nostettiin...
Kuvasta voi päätellä, että maaliskuussa oli hyytävä keli; pönttö tuli juuri pääni korkeudelle, yläpuolelle. Toukokuussa mentiin uudelleen koivun alle:

Siis tuon verran oli jäätä rannalla; pönttö olikin "noussut" korkealle.
Talven mittaan pohdittiin monesti, millainen ranta on kunhan jäämassat sulavat.
Nyt jään temmellyksen jäljet ovat näkyvissä.

Rannalle tuli valtavasti kiviä jäiden mukana, isojakin möhkäleitä.


Jäät lanasivat rannan uuteen kuosiin, kaatoivat puita ja toivat massoittain rytöä rannalle.

Kesän mittaan luonto ryhtyy korjaamaan vaurioita. Tuulet ja sateen tasoittavat rantaa, korkea merivesi tuo lisää hiekkaa.

Luonnossa loistaa kevät, tuo aaltojen välke! Sitä on kaivannut pitkän talven. Ja tuuli.

video

Ja sammakot, nekin havaitsivat kevään ja luomisen ajan. Elinvoimaa siellä pajukon kätkössä lätäkössä kuulostaa olevan!

video