Translate

torstai 25. toukokuuta 2017

"Talvi on jo laannut riehumasta...."



Pitkä kylmä kevät alkaa taittua kesän suuntaan.

Kauan ovat jäämassat maannnet röykkiöinä tällä rannalla; marraskuusta asti. Vieläkin jäitä näkyy karikoilla.


Merivesi on pitkään ollut hyvin alhaalla. Rantajäät ovat sulaneet paikoilleen.

Ihanasti kimaltaa aurinko sulassa meressä.


Linnut ovat saapuneet. Ehkä viimekesäinen nuori joutsen lipui rantavedessä. Lähti pois, arka on. Muutamia telkkiä näkyi myös; toivotaan, että huomaavat pöntön, jonka maaliskuussa laittelimme koivuun.
Laitanpa vielä kuvan tilanteesta, jolloin pöntto ripustettiin koivuun; jääkasojen päältä nostettiin...
Kuvasta voi päätellä, että maaliskuussa oli hyytävä keli; pönttö tuli juuri pääni korkeudelle, yläpuolelle. Toukokuussa mentiin uudelleen koivun alle:

Siis tuon verran oli jäätä rannalla; pönttö olikin "noussut" korkealle.
Talven mittaan pohdittiin monesti, millainen ranta on kunhan jäämassat sulavat.
Nyt jään temmellyksen jäljet ovat näkyvissä.

Rannalle tuli valtavasti kiviä jäiden mukana, isojakin möhkäleitä.


Jäät lanasivat rannan uuteen kuosiin, kaatoivat puita ja toivat massoittain rytöä rannalle.

Kesän mittaan luonto ryhtyy korjaamaan vaurioita. Tuulet ja sateen tasoittavat rantaa, korkea merivesi tuo lisää hiekkaa.

Luonnossa loistaa kevät, tuo aaltojen välke! Sitä on kaivannut pitkän talven. Ja tuuli.

video

Ja sammakot, nekin havaitsivat kevään ja luomisen ajan. Elinvoimaa siellä pajukon kätkössä lätäkössä kuulostaa olevan!

video

maanantai 8. toukokuuta 2017

Kesäverhot, nyt!




Sisustuslehtiä on mukava lukea, vaikka en sisustamisesta mitään ymmärräkään. Noita lehtiä näyttää olevan ainakin kahta pääsuuntaa; tiukan linjan suunnittelueksperttien tekemät ja sitten ne retroon suuntautuneet.

Kunnianarvoisassa ja tiukan linjan sisustuslehdessä esiteltiin taloa, jonka jokaisessa tilassa oli 'joku juju'. Ihmisen arkea tällainen yksityiskohta piristää ja lisää onnentunnetta. Näin määritteli suunnitteluammattilainen.

No, sitähän katselee asumustaan uusin silmin kun tällaista lukee....Että mikä meillä tuo onnentunnetta? En oikein keksinyt sellaista sisältä, ulkona luonnosta kyllä!

Rupesin ajattelemaan toisinpäin, eli mikä mättää tässä huushollissa. No tietty, liika tavara, mutta siihenkin tottuu, pikkuhiljaa kun on päästänyt kertymään.

Mutta sitten huomasin talviverhot! Selvä, nuo pois! Kauneutta tilalle. Heti.

Ja kun olen huono menemään ostoksille, ja kauhistun varsinkin kauppoja joissa tyyliä ja disainia esitellään. Ja sitä, mikä on must ja trendi.

Eli, tilata pätkäytin verhoja verkkokaupasta kotiin postitettuina. Ajattelin että tulkoon olohuoneeseen jotain vihervää. Keittiöön määräytyi sininen siksi, kun siellä alaseinä on aika nätin sininen.

Mutta mutta. Paketti tuli ja avattiin. Taas ilmeni se kärsimättömän emännän tohelointi. Nimittäin verhot olivatkin jotain kiiltävää, lureksia. Meneekö tunnelma diskopalloilun tyyliin, kauhistelin.

Palauttamisesta tulisi lisäpuuhaa, postiinkin olisi matkustettava....

Muutettiin suunnitelmaa. Kaivettiin kaapista muovikassillinen valkoista valoverhon hörselöä.
Sillä kun päällystän verhot, eipä kimallus ehkä näy, lohduttelin itseäni.

Aika pitkään värkkäilin.
Tällaiset tulokset.


Vihreitä verhoja, kuvio tulee valkoisesta valoverhosta. Kovin pahasti ei näy kimallus...Ylemmän kuvan päivänsini on eteiseen "menossa".



Sinistä verhoa, häkävaroittimen vieressä näkyy tapetti, joka määritteli sinisen verhon tähän tilaan! Valokuvausteknisistä syistä väri ei ole ihan oikea...


Keittiön päätyikkunaa. Kirkkaana kevätpäivänä on vaikea kuvata ikkunaa; ulkona on valoa "liikaa", kamera näkee sen ja huone jää varjoon.


Keittiön pikkuikkunan kohdalla tyyli taisi kääntyä retron puoleen. Keräsin kaikenlaista rompetta verho-kapaksi yläreunaan; pari puukontuppea, kauhoja, siivilöitä, vispilän, puuvartisia lusikoita ym...

Olohuoneen kaksi päätyikkunaa jätin entiselleen toistaiseksi:



Entiset keltaiset verhot. Tässä muuten hullaantunut pelakuu, lähes metrin mittainen. Eteisessä talvehtinut.

Tällaiset näistä laitoksista tuli.
Tuoko ne onnen-tunnetta?
No ainakin huoneeseen tullessa niitä vilkaisee; tuollaiset värkkäilin.