Translate

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Mehevä kesä! "Green leaves of Summer"

Kosteutta on, eikä liikaa kuumuutta. Luonto on sen mukainen! Vihreä luonto.






Kosteasta tykkäävät myös sääsket, hyttyset!

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

How long is summer night in Hailuoto?

Kuinka pitkä on kesäyö? Kuinka kauan aurinko on horisontin alapuolella? How long the sun is below the horizon?
Tätä päätettiin ruveta tutkimaan.
Jos kameran asettaa niin, että auringonlasku näkyy kuvassa vasemmassa reunassa, niin mahtuuko auringonnousu samaan kuvakenttään. Eikä kameran paikkaa siirretä!
Tämä koe oli helppo järjestää, kun Hailuodosta on avoin merenselkä pohjoiseen; aurinko laskee mereen ja nousee merestä. -Tarvitaan vain pilvetön taivaanranta.

Roudattiin omatekoinen jalustakehitelmä rannalle. Sääsket tulivat kutsumatta, ihan koko joukolla.
Kun aurinko oli laskemassa, ruvettiin räpsimään kuvia.
Sinne laski, mereen meni! Taivas välkehti loistavissa ruskoissa, seurasi sen kulkua. Mistä nousee?
*^Tähän laskeutui armas aurinkomme puolen yön jälkeen, eli noin 0.30, ja nyt jo kuumottaa uudelleen meren yllä!
Nää, oi mun sieluni, auringon korkea nousu! O my soul, look, the sun high rise!

Eipä kauan pysynyt poissa, aurinko armas! Meidän epävirallisten kellojen mukaan aurinko laski noin 0.30 ja nousi noin 2.18.
The sun was about 0.30 after midnight, and it rose about 2.18 after midnight.

Auringonlaskun ja nousun välillä otimme kuvia kesäyön ihmeellisestä valosta Hailuodon luhtaniityllä, uskomattoman ihanista pilvistä ja taivaan väreista.
A wonderful summer night, coastal meadows and clouds in the sky.
Pilvirintama nousi kaakosta kohti luodetta, se näytti laskeutuvan taivaankannen päälle kuin aamuyön raskas silmäluomi. Aurinko ehti kuitenkin nousta ennen luomen umpeutumista!

The following pictures have been taken, therefore, between sunset and rise: 0.30 - 2.18. The sky glowed in bright colores, even the sun was below the horizon. (Last 2 images; my husband and I)!

 Tässä kuvaajat ja "tekniikan" esittely! Here finally, graphs and "tecnology" presentation!
 Yö oli lämmin, mutta hyttysten vuoksi piti olla pukeutuneena asianmukaisesti.
Mittaustulos: keskikesän yö Hailuodossa on hiukan alle 2 tuntia, aurinko paistaa yli 22 tuntia vuorokaudessa.
A midsummer Night's length Hailuoto less than 2 hours, the sun shines more than 22 hours a day!


perjantai 19. kesäkuuta 2015

Kimalaisten lentoa

Vanha omenapuu kukkii! Kimalaiset huomasivat sen.


Puun ympärillä oli kova ilmaliikenne aurinkoisena juhannusaattona. Istuttiin seinustalla katselemassa ja kuuntelemassa pienten propelien ääniä. - Kimalainen on hyvin kiireissään kukissa, se ei jää odottelemaan ja poseeraamaan kuvanottoa varten.


- Kimalaisilla on pesiä monessa kohden tässä rakennuksessa, sanoi isäntä, entinen mehiläistarhaaja.
- Mistä tiedät, kysyin ja hämmästyin aikalailla. Arvelin, että heitti noin vain arvelunsa pesäpaikoista.

- No, näkeehän sen kun katsoo! Tuossakin kimalainen kävelee listan reunaa pesälleen, osoitti tietäjä.

Rupesin tarkkailemaan. Tosiaan! Kimalaisia kulki seinällä, hyvin lujaa juoksivat lautaa ylöspäin ja katosivat nopeasti ylös seinän ja katon välistä. Niin nopeasti menivät ja niin pieniä ovat, ettei niistä kunnon kuvaa saanut. Minun taidoillani ja välineilläni siis. Sitäpaitsi tausta on vaikea: kirkkaassa auringonpaisteessa räystään varjossa piipertävää pikkuista ei saa kovin hyvin esille. Jännää puuhaa!

-Pörriäistietäjä rupesi muistelemaan, kuinka poikasena kotona Vihannissa tutkittiin kimalaisia. Heinäniityllä kimalaispesät tulivat näkyville kun heinä oli kaadettu. Kimalaiset tekevät pesänsä     vaikkapa hiirenpesiin tai myyrän koloihin. Näitä pesiä hän oli poikasena ottanut johonkin ämpäriin
tai muuhun astiaan. Itse kimalaiset oli pyydystetty tulitikkuaskeihin. 
Sitten saalis oli viety kotipihaan ja siellä rakennettu uusi asuinsija kimalaisille; kukkaruukun alle. Saviruukku nurin pihalle, alle se pesäaines, heinäntohjoa ja mitä siinä nyt oli. Kimalaiset oli menneet hyvin mielellään ruukunalus-kotiin, kun siinä oli entiset tutut sisustukset ja hajut. Kukkapurkin pohjarei'istä olivat sitten kulkeneet ja pörränneet ulos ja sisään.Tunteja oli kulunut niitä tarkkaillessa!

Kertomusta kuunnellessa muistui mieleen se, kuinka tämä isäntä joskus lasten pieninä ollessa näytti
heille havainnollsesti, missä on kimalaisen pesä. -Yhdessä kaivoivat myyränkoloa auki metritolkulla!
Kuulemma kimalainen voi pitkän matkan kävellä "kuormansa" kanssa pimeässä tunnelissa pesäänsä.

Koetin etsiä kuvaan kimalaista, jolla olisi siitepölypatit jaloissaan. En hoksannut sellaisia. Pörriäistietäjä sanoi, että niillä on työnjako, mitä milloinkin pesään tuodaan; mettä, siitepölyä jne.

Kertoi, että ainakin mehiläispesistä sadepäivien jälkeen lähtevät siitepölynhakijat ensimmäisinä liikkeelle. Muisteli, kuinka Juupajoen Salokunnassa mehiläisiä tuli pesiin "yhtenä lauttana", suuaukon laudalla niitä käveli samaan aikaan kymmenittäin, jalkojen vasut täynnä siitepölyä. Ja kuumina kausina vedenhakija-mehiläiset laskeutuivat Melliselän rantahiekalle vettä ottamaan.

- Ehkäpä nyt ovat liikkeellä meden hakijat, arveltiin kun ei pallojalkoja havaittu liikenteessä.

Kimalaiset ovat hyviä pölyttäjiä. Suomessa lienee kymmeniä kimalaislajikkeita. Tavallisimmat ovat kontukimalaiset, joita näissä kuvissakin häärii. Pörriäistietäjä sanoi poikasena tarkkailleensa myös kivikkokimalaisia; punertava pörröinen takamus pitkällä roikkuu, - ja vihaisempia olivat olleet, sanoi.

Istuin vähän aikaa omenapuun juurella ja otin videokuvaa lentotoiminnasta. Vähän siinä kuuluu ääniäkin. http://youtu.be/rkO5sW9Xf00



tiistai 16. kesäkuuta 2015

Sataa, sataa...

Sadetta on saatu, edellisen vuorokauden aikana satoi Hailuodossa 2,5cm. Jossakin muualla tuli vettä varmaan enemmänkin. Meidän lähiseudulla ei peltoja ole katseltavina, mutta ainakin rantatielle kertyi isot lätäköt.


Sadepisaroiden täplittämä lehvistö on mielestäni hyvin kaunis. Aikalailla olen yritellyt kuvatakin, jopa ihan sateella.


Kuuset ovat kauneimmillaan alkukesällä; latvassa punaiset kävyt ja oksissa uudet vuosikasvut. Olen odottanut oikeaa hetkeä, jolloin vihreys on heleimmillään. Kesän mittaan oksankärjet tummuvat, eivätkä enää erotu vaaleina. Sopivassa valaistuksessa niissä on jollakin tavalla neonvihreän hohde.
Videon kuvaamisessa tavallisella pokkarikameralla on omat vaikeutensa. Ei saa tuulla liikaa, mikrofonia on vaikea suojata. Jos aikoo jotakin sanoa, tuulen pauhu ja ropina ei saa päästä ylimmäksi esiintyjäksi. Ja valaistus, valaistus... Muutaman viikon olen kierrellyt pihakuusia!Tänä aamuna oli otolliset olosuhteet. Naapurin kukko kuulostaa taustalla laittavan parveansa ojennukseen!

http://youtu.be/tKGc9BFf_q0