Translate

torstai 30. kesäkuuta 2016

On kesä parhaillaan...


Nyt on tärkeintä liikkua luonnossa, missä tahansa. Kaikkialla kukkii. Vihreää, kaikkia värejä.



Ja hyönteisten työn ääniä, kesän äänimaailmaa...



sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Selailen luonnon kirjaa



Taivaan Äidin hohtavan sinisellä kaulalla
koivikon vihreänirkkoinen
pitsikaulus.



Isän Katse
lämpimänä paisteena
ruohojen katoavissa korsissa.


Hiljaisessa tuulessa kulkee Kirkkaus.
Se liikuttaa Vesiä.

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Nocturne


"Kuu kalpea kulkee kulkuaan, kesäyö on kaunis, pyhä..."




"Yön tuulonen hiljaa tuudittaa lepän lehtiä uinuvia. Sydän ääneti sykkien aavistaa suven suuria unelmia."


Pienten kukkain seulas-tähdistöt; maan tähdet himmein terälehdin loistaa.



"Metsän tummuus mulle tuokaa..."



"On vielä aikaa auringon nousuun..."





" Puunto pilven, varjot veen....Niistä sydämeni laulun teen."



"Edessäni hämäräinen tie tuntemattomahan tupaan vie..."

(Ulkomuistista muutamia rivejä Eino Leinoa, seassa vähän SummerTimeä ja joku omatekoinenkin runonpätkä)

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Luonnon voimia


Pitkään on tuullut pohjoisen puolelta, luoteesta ja koillisesta. Tuuli on puskenut merivettä etelään. Lopulta tuli Salomon päivän raju myrsky, joka lisäsi Perämeren "tyhjentämistä".

Torstaita vasten yöllä tuuli riehui Hailuodon lauttarannassa. Varhain aamulla tuuli paiskoi lauttaa vasten laituria. Lautan kylkeen tuli repeämä ja laituri rikkoutui. Lauttaliikenne oli pysähdyksissä useita tunteja.

Käytiin katsomassa tilannetta, kun vain muutaman kilometrin päässä ollaan.



Paikalle oli tullut paljon kalustoa, mm "korjauslaiva" Seili.


Kumpaakaan lauttaa ei näkynyt, ymmärsin niin, että rysäys oli sattunut lautan lähtiessä laiturista. Vauriot korjataan mantereen puolella.

Maisema näytti oudolta, merenpohjaa oli näkyvillä silmänkantamattomiin.

"Merikuva" etelään.
"Merikuva" pohjoiseen.

Pohjoistuuli nosti kuohuja, vaahtopäät näyttivät ratsastavan ylempänä kuin paljastunut merenpohja.

Täytyy taas vedota pokkarikameran heikkoon tehoon, suurista etäisyyksista ei saa kunnon kuvia. Kyllä siellä vaahtoa riitti, kaukana.

Mutta rannalla muutamat eivät tienneet myrskystä ja lautan haavereista mitään...



Joutsenpari vei poikastaan veteen.
Pitkään sai pienokainen kävellä "hiekka-aavikkoa", ennenkuin pääsi tutustumaan oikeaan elinpiiriinsä. Vastatuuli ja aaltojen pauhu!

Käytiinpä pieni kierros myös Santosen pohjoisrannalla. Sehän on tunnetusti kivikkoista ja vaarallisia matalikoita täynnänsä.
Siellä tuuli hirveästi, vaikka myrsky oli jo laantumassa.
Valtavia kiviä oli "satanut" rannikolle, eli paljastuneet kun merivesi laski niin paljon.

 Siellä niitä on, kiviä. Normaalin vedenkorkeuden aikaan nämä ovat juuri ja juuri pinnan alla. Miten osaa niitä väistellä?

Nämä ovat vaarallisia vesiä. Lukuisat purjelaivat haaksirikkoutuivat ennen aikaan näillä tienoin. Eräs tunnetuimmista oli Fransmanniksi nimitetty kuunari, oikealta nimeltään Deux Celina. Se lähti syksyllä 1865 Oulusta tervalastissa ja koki kohtalonsa Hailuodon pohjoispuolella Santosen edustalla.
Deux Celinahttp://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1862
 Purjelaivat liikennöivät yleensä niinsanottua "kirkonväylää", Hailuodon rannoilta Oulun tuomiokirkon torni kiintopisteenä. Se on matalampi väylä, noin 3 m:n syvyinen. Fransmanni ajautui melko matalalle, muutama vuosi sitten jopa kölipuu tarttui trooliin. Joillakin matalikoilla on kolkot nimet, kuten vaikkapa Kuolemannurkka.
Joitakin turmalaivoja ei ole löydetty, esimerkiksi sota-aikana uponnut hinaaja on vielä "jossain" siellä meressä.

Taustalla häämöttävä valtamerialus kulkee syvempää, 10m:n reittiä. Pimeän aikaan Santosen pohjoisrannalla voi nähdä paljon meriliikenteen liikennevaloja. Monenväristä vilkkua, monella taajuudella tuikkivaa. Turvallista tietä neuvovat, viittoilevat; tänne päin!

tiistai 7. kesäkuuta 2016

Hailuoto on Suomen vetovoimaisimpia kuntia

 Ettekö usko?
No, tässä on tutkimus. Sinisellä merkityt kunnat kuuluvat Suomen kuntien vetovoimaisimpaan viidennekseen.


Sielläpä näkyy Hailuodon saarikunta parhaiden joukossa, sijaluvulla 51. Helsinkikin jäi "huonommaksi". Seudun kunnista Liminka ja Kempele paremmalla sijaluvulla kuin Hailuoto. Oulu ei mahtunut tälle listalle ollenkaan...

Tutkimuksessa tarkasteltiin nimenomaan muuttovetovoimaa, kuinka haluttu kunta on sinne pysyvästi asumaan tulijan mielestä. Turistin kannalta ovat tärkeitä tietenkin sen alan palvelut ja kiinnostavat kohteet.

Kuntaan muuttaja miettii paljon käytännön asioita; lasten koulua ja päivähoitoa, asuntojen saatavuutta ja hintatasoa.
Tutkija kohdisti havainnointinsa 11 muuttujaan, jotka ilmaisivat muuttovetovoimaa. Esimerkiksi laskettinn työikäisten, työllisten, opiskelijoiden, korkeakoulutettujen, sekä keski- ja hyvätuloisten osuutta kuntalaisista. Mitä suurempi osa näistä 11:sta toteutui, sen paremman sijaluvun kunta sai. Hailuodon lukemat olivat 7/11.
Tutkimuksessa todettiin, että nopeat liikenneyhteydet ja paikkakunnalla sijaitseva korkeakoulu lisäsivät muuttohalukkuutta. No, Hailuoto ei tainnut tässä pisteitä kerätä! Eipä silti, kyllä meillä liikenne toimii.

Kun miettii omaa muuttoamme tänne, niin olemme määritelleet, että "ihastuimme jääkasaan" Vasken rannalla kaksi vuotta sitten. Sellainen periaate, vähän huumorilla heitetty.

Meille on tärkeintä rauha ja luonto. Luonto on voimakkaasti läsnä. Se tulee polulla vastaan..,
Ja vuosikausia olimme täällä eri puolilla vapaa-aikoina seikkailleet. Toissa keväänä muuton yhteydessä löysimme vanhan paperin 1990-luvulta, siinä suunniteltiin lehti-ilmoitusta. Toiveena oli ostaa talo Hailuodosta. Että ei tänne tulo ihan "päähänpisto" ollut, niinkuin kaupunkilaistuttava torui.

Hailuodossa kiehtoon vastakkaisuus, luonnon hurjuus ja toisaalta herkkä kauneus. Silmä lepää näissä näkymissä. Asutushistoriaa riittää tällä saarella hyvinkin 500 vuotta...Joku muukin tykkäsi näistä maisemista.

Aurinko kiertää kesäpäivänä koko saaren; päivän pituus juhannuksena lähes 22 tuntia. Aurinko näkyy samasta ikkunasta kaksi kertaa samana päivänä; aamuvarhaisella ja iltamyöhällä.


Maalaismaisemaa, vanhaa asutusta. Mielenkiintoisia pihapiirejä.

Koulukeskus, ala-ja yläaste. Kirjasto. Päiväkoti Onnen Saari samassa miljöössä. Keskustassa sijaitsevat myös terveysasema, vanhuspalvelut, vanhustentalo Saarenkartano, kunnantalo, kauppa-ja pankkipalvelut, posti, apteekki jne. Jotakin varmaan jäi mainitsematta. Eihän täältä mitään puutu!

Uutta ja vanhaa. Moderni kirkko ja satojen vuosien vanha männikkö.
Hailuodon seurakunnan historia yltää ainakin 1500-luvulle, asutus vielä kauemmas. Tässä edellisen kirkon portaat; samalla paikalla on sijainnut keskiajalla saarnahuone.

Vanha osuuskaupan talo on kunnostettu kylätaloksi. Luovon Puoji käsityömyymälä, kahvila Pariton Kuppi, Galleria Luoto kesäisiä taidenäyttelyitä varten. Saarella on matkailuun liittyvia yrityksiä paljonkin. Marjaniemessä mm Villi Pohjolan meriluontonäyttely. Majoituspalveluita ja ravintoloita löytyy. Retkeilypaketteja tarjotaan, monenlaisia aktiviteettejä.


Hailuodossa tuulee melkein aina, tuulivoimaa on menneinäkin aikoina käytetty. Talkootyönä entisöity mylly.

Mahtavinta (minun mielestäni) ovat nämä kaikkien vuodenaikojen tuivertamat puut. Ja tietenkin meri.
Hailuodossa kiehtoo luonnon vastakohtaisuus; mahtavan meren voima ja luonnon herkät yksityiskohdat: